Blogi tulevaisuuden visionääreille | Edelläkävijät

Hyvä ruokailukulttuuri edistää koko työyhteisön hyvinvointia

Kirjoittanut Kati Laine | 28.11.2022 12:03

Minkälainen ruokailukulttuuri työpaikallanne vallitsee? Saako kirkkaimman kruunun henkilö, joka painaa pitkää päivää ilman taukoja, vai henkilö, jonka ruokatauot on jämptisti aikataulutettu?

Pandemia-aika on heikentänyt ihmisten terveyttä monin tavoin. Liikunta on monella vähentynyt, kun työmatka on lyhentynyt keittiöstä työhuoneeseen. Teams-pallerot ovat korvanneet kuulumisten vaihdon kahvikupin äärellä. Etätöissä aamupala ja kahvit ”nautitaan” jo puoliksi töitä tehden ja lounastauko venyy pitkälle iltapäivään, kun kaveri ei ole hakemassa lounaalle. Monipuolisen aterian sijaan kaivellaan eilisiä tähteitä kaapista tai kuitataan ateria voileivillä ja kahvilla.

Työpäivän aikaisella ruokailulla on monenlaisia vaikutuksia työtehoon ja työterveyteen. Huonosta syömisestä johtuvat verensokerin vaihtelut vaikuttavat vireystilaan ja aiheuttavat nälkäkiukkua. Työpäivän aikana tapahtuva ruokailu vaikuttaa voimakkaasti myös vapaa-ajan syömiseen ja sitä kautta terveyteen ja hyvinvointiin kaiken kaikkiaan. Tutut ruokailurutiinit ovat monella pandemia-aikana säröilleet. Tällä on yllättävänkin laajoja vaikutuksia hyvinvoinnin kokonaisuuteen. Lounaan syöminen ravintolassa on yhteydessä parempaan ruokavalion kokonaislaatuun (Roos ym. 2004), mutta myös eväiden syöminen on tietysti paljon parempi vaihtoehto kuin jättää lounas kokonaan väliin.

Salmivaaran ja kumppaneiden (2021) tutkimuksessa etätyö vähensi kasvisten syöntiä ja lisäsi suolaisten naposteltavien popsimista. Ja ihmekös tuo – työpaikkaravintolan salaattibaarit eivät ole ulottuvilla eikä taukoja juuri ole, joten verensokeria pitää saada nostettua nopeasti koneen ääressä. Pidemmällä aikavälillä tämä johtaa ylipainon kertymiseen, diabetesriskin nousuun sekä sydän- ja verisuonisairauksien uhkaan. Työnantajalle nämä näyttäytyvät työtehon laskuna ja sairauspoissaolojen lisääntymisenä.

Työpaikka voi joko tukea tai heikentää hyvää ruokasuhdetta ja terveyttä. Poimi tästä viisi vinkkiä hyviä ruokailutottumuksia tukevan ruokailukulttuurin luomiseen työpaikallanne:

1. Lounas- ja kahvitauot merkitään kalenteriin ja niitä kunnioitetaan

Palavereja ei sovita taukojen kanssa päällekkäin ja puhelut pyritään soittamaan muulloin. Mallia voi ottaa tehdastyöstä, jossa tauot alkavat kellonlyömällä. Etätöissäkin esihenkilöiden on tärkeää muistaa puhua taukojen merkityksestä. Jostain syystä työntekijöiden paine olla jatkuvasti tehokkaita ja koneen ääressä vain lisääntyy, kun töitä tehdään kotoa käsin.

Säännöllisen ruokailun mahdollistaminen työpäivän aikana auttaa myös vapaa-ajan ruokailujen sujumisessa. Lounaan skippaaminen tai korvaaminen pelkillä voileivillä johtaa lähes kaikilla ylensyöntiin ja huonompiin ruokavalintoihin illalla. Päivällä kertynyt nälkävelka erääntyy maksuun ja usein maksuvälineenä toimii ruudun ääressä suklaalevy tai karkkipussi.

2. Lounaalle ja kahville lähdetään porukalla

Lounas- ja kahvitauot toimivat parhaimmillaan arvokkaana tiimihengen hitsaajana ja henkilösuhteiden vahvistajana. Näennäisen kevyellä kuulumisten vaihdolla on tärkeä rooli työssäjaksamisessa.

3. Ruokapöydissä ylläpidetään positiivista ruokapuhetta

Kaikkien ruokapöydässä istuvien vastuulla on, että kenenkään lautasta tai kehoa (ei edes omaa) kauhistella tai arvostella. Kaikki ruoat ovat sallittuja eikä syömistä tarvitse ansaita liikunnalla. Monet haitalliset ruokaan liittyvät ajatusmallit ovat lähes alitajuisia ja niihin onkin hyvä puuttua, kun sellaisia kohtaa. Turha ruokien demonisointi tai kehojen kommentointi voi pahimmillaan saada työyhteisön jäsenen jättäytymään tauoilta kokonaan syrjään tai aiheuttaa ruoka- ja kehosuhteen ongelmia.

Esimerkiksi seuraavat lausahdukset lisäävät turhaa huolta omaan kehoon ja syömiseen liittyen:

  • Nyt on kyllä pakko illalla käydä lenkillä, kun söin tuo jälkiruoan.
  • Miksi tänne on taas tuotu pullaa? Ei kyllä vyö lyhene, kun täällä on pakko syödä herkkuja.
  • Kylläpäs sinä olet laihtunut! Etkö sinä syö enää mitään?
  • Minä en kyllä ikinä jaksaisi syödä noin isoa annosta!
  • Mulle on taas näitä kiloja kertynyt, niin nyt en kyllä voi ottaa tuota.

4. Työpaikalla voidaan helpottaa hyvien valintojen tekemistä tuuppaamalla niitä kohti

Suklaapatukoita ja limppareita sisältävät automaatit ovat käytävillä melkoisen turhia. Toisaalta työnantajan tarjoamat hedelmät, pähkinät ja vaikkapa välipalapatukat kahvihuoneessa ovat maltillinen kuluerä, mutta tukevat säännöllistä ateriarytmiä ja helpottavat hyvien valintojen tekemistä. Kahvihuoneiden on myös syytä olla viihtyisiä ja rauhallisia tiloja, joissa hengähtäminen on aidosti mahdollista. Tilasta ei ole tällöin tarvetta paeta takaisin oman työpisteen rauhaan. Hyvät ruoan kylmäsäilytys- ja lämmitysmahdollisuudet ovat yksinkertaisia asioita, joiden puute voi aidosti hankaloittaa hyvää syömistä päivän mittaan.

5. Työpaikkalounas on monelle päivän ainoa lämmin ateria

Työpäivän aikainen lounas muodostaa merkittävän osan päivän ravinnonsaannista. Ruoan laatuun ja ympäristön houkuttelevuuteen onkin syytä kiinnittää huomiota. Monipuolinen salaattipöytä ja hyvät kasvisruokavaihtoehdot ovat myös ravintolan vetovoimatekijöitä. Lounasetu edistää myös hyvää ruokailua ja toimistosta poistuminen lounaan ajaksi on lisäksi hyvä keino hieman rauhoittua työpäivä keskellä. Samalla saa kenties kerättyä hieman askelia ravintolaan siirtyessä. Mahdollisuuksien mukaan myös kotoa kannattaa ainakin silloin tällöin lähteä ulos lounaalle.

LÄHTEET:

Roos E ym. Public Health Nutr. 2004 Feb;7(1):53-61. Having lunch at a staff canteen is associated with recommended food habits.
Salmivaara L. ym. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti 2021: 58: 304–319. Muutoksia ruokavalinnoissa COVID-19-pandemian aikana: Kansainvälisen Corona Cooking Survey -tutkimuksen tuloksia Suomesta