Hyperloop maailman yhdistäjänä

Muutamien vuosikymmenien kuluttua koko maailma saattaa olla kytköksissä samaan yliääni- ja alipaineputkien muodostamaan verkkoon, jonka esikuva ovat nykyiset suurkaupunkien metrokartat. Tällä hetkellä lupaavimmat maalla kulkevan mannertenvälisen matkustajaliikenneteknologian kehittäjät ovat yhdysvaltalaiset SpaceX, Hyperloop Transportation Technologies (HyperloopTT), Tesla sekä Virgin Groupin ja Hyperloop Onen muodostama Virgin Hyperloop One. Myös Kiinan valtiolla on oma ohjelmansa, jonka tavoitteena on rakentaa samaan teknologiaan perustuva lentävä juna Hyperflight.

Taustaa

Hyperloopin teknologia perustuu alipaineistetussa putkessa leijuen kulkevaan kapseliin, jota kiihdytetään ja jarrutetaan päälle ja pois päältä oikea-aikaisesti kytkeytyvien magneettien avulla. Elon Muskin yhtiöt SpaceX ja Tesla samoin kuin HyperloopTT ja Virgin Hyperloop One kehittävät Hyperloopin teknologiaa parasta aikaa voimakkaasti pyrkimyksenään kilpailla yli 1000 kilometrin tuntinopeudella perinteisten raide- ja tieliikenneratkaisujen sekä myös ilmaliikenteen kanssa. Konseptin toimivuus on todistettu jo muutamia vuosia sitten Nevadan autiomaassa sijaitsevalla testiradalla. 

Alkuvuodesta 2018 Virgin Hyperloop One solmi aiesopimuksen hyperloop-ratajärjestelmän rakentamisesta Mumbain ja Punen kaupunkien välille. HyperloopTT puolestaan julkisti huhtikuussa 2018 sopimuksen Abu Dhabin ja Dubain välille rakennettavasta 10 kilometrin pituisesta kaupallisesta radasta, joka on ensimmäinen laatuaan maailmassa. Yhtiö on myös rakentamassa Ranskan Toulouseen maailman ensimmäistä täysikokoista Hyperloop-prototyyppiä.

Virgin Hyperloop Onelle ja SpaceX:lle on jo ilmoittautunut muutamia varteenotettavia kilpailijoita, kuten Kiinan valtion omistama China Aerospace Science and Technology Corporation (CASC), joka kehittää pääosin samaan teknologiaan perustuvaa lentävää junaa nimeltä Hyperflight. Kiinalaisyhtiön tavoitteena on rakentaa ensimmäinen junaratansa Keski-Kiinan Hubein maakunnan pääkaupungista Wuhanista rannikolle maan pääkaupunkiin Pekingiin. Ensimmäisen lentävän junan nopeudeksi kaavaillaan 950 kilometriä tunnissa, ja junan huippunopeutta on tarkoitus nostaa vaiheittain aina 4000 kilometriin tunnissa, mikä olisi yli neljä kertaa nopeampi kuin nykyiset matkustajalentokoneet ja yli kymmenen kertaa nopeampi kuin nykyiset maailman nopeimmat junat.

Kehittäjien visioissa eri puolille maailmaa rakennettavista Hyperloopeista rakentuu verkosto, jossa matkustaja voi rataa vaihtamalla matkata muutamassa tunnissa kaikille mantereille ja mihin tahansa suurkaupunkiin. Esimerkkikuva koko maailman metroverkosta löytyy alta Arthur Ciosin artikkelista. Itse idea on esitelty tiettävästi ensimmäisen kerran kirjassa Transit Maps of the World (2007).

Lisää tietoa

EK_ilmiöt-sivu_banneri