Kaiken paikallistaminen

Paikallistamisesta eli lokalisoinnista on tullut uusi megatrendi. Lähestulkoon kaikki on paikallistumassa ympäri maailmaa ja kautta eri teollisuudenalojen. Esimerkiksi sähkön tuotanto ja siirto ovat muuttumassa valtavista yksiköistä pieniin paikallisiin yksiköihin, suuret datakeskukset ja keskusprosessointi ovat paikallistumassa, suunnattomat keskusvarastot ovat muuttumassa pieniksi tai keskisuuriksi paikallisiksi varastoiksi ja tuotanto suurissa tehtaissa ja sen jälkeinen kuljetus muihin maanosiin on vaihtumassa paikalliseksi tuotannoksi lähellä kuluttajia. Tulevaisuudessa valtiot saattavat edistää omia etujaan ottamalla käyttöön lokaalia suunnittelua, joka palvelee paikallisia ja alueellisia markkinoita.

Taustaa

Vuosikymmenten ajan monikansalliset yhtiöt ovat hyödyntäneet globalisoituja ja keskitettyjä lähestymistapoja rakentamalla valtavia, keskitettyjä tuotantolaitoksia ja toimitiloja kotimarkkinoiden ulkopuolelle. Suuret tehtaat on sijoitettu alueille, joilla tuotantokustannukset ovat edullisempia, pääosin Aasiaan mutta myös Itä-Eurooppaan sekä Etelä-Amerikkaan. Suuret kansalliset tai mantereelliset varastorakennukset ovat sijainneet kaukana kysyntään katsottuna. Tuotannon ja logistiikan lisäksi myös muut sektorit, kuten energia ja datakeskukset, ovat noudattaneet tätä keskitettyä toimintamallia suorituskyvyn ja kustannustehokkuuden vuoksi. Havaittavissa on kuitenkin merkkejä siitä, että tämä suuriin yksiköihin keskittämisen trendi on saavuttamassa rajansa.

Kuluttajien kysyntä paikallisille tuotteille on jatkuvasti lisääntynyt. Deloitten mukaan noin kaksi kolmasosaa asiakkaista maailmanlaajuisesti suosii paikallisesti tuotettuja tuotteita. Lisäksi asiakkaat toivovat läpinäkyvämpiä ja vihreämpiä toimitusketjuja sekä tuotantoa. Lokalisoidun toimintamallin pienempi ympäristöjalanjälki auttaa organisaatioita kestävyystavoitteiden saavuttamisessa.

Covid-19-pandemia sai monet valtiot, alueet ja kaupungit huomaamaan, että kansainvälisiin hankintaketjuihin nojaaminen rokotteiden, maskien sekä ruokaturvan ja energiavarmuuden kaltaisissa asioissa oli erittäin epävarmaa hätätilanteessa. Tämä on myös saanut useita valtioita parantamaan toimitusketjujensa kestävyyttä rakentamalla kansallisia varastoja sekä mukauttamalla kotimaista tuotantokykyä.

Suuriin yksiköihin keskittäminen on selkeästi heikkenemässä, kun taas paikallistamisesta on tulossa uusi globaali megatrendi. Tästä huolimatta myös paikallistamisen vastapuoli eli globalisaatio säilyttää yhä vallitsevan asemansa megatrendinä. Näiden molempien ilmiöiden vahvaa samanaikaista läsnäoloa kutsutaan usein glokalisaatioksi.

Keskeiset toimijat: monikansalliset yhtiöt, halvempien tuotantokustannusten maat, teollisuusmaat, valmistajat.

Vaikutuksia

Pääajurit - käytettiin tulevaisuustaulukossa näiden skenaarioiden tuottamiseen: lisääntyvä kilpailu suurvaltojen välillä, automaatio ja 3D-tulostus, kasvava kysyntä tuottaa palveluita ja tuotteita mahdollisimman lähellä kuluttajia.

Muut ajurit: luonnonkatastrofit, lisääntynyt kysyntä paikallisesti tuotetuille hyödykkeille, kasvava kysyntä ympäristön näkökulmasta kestävälle tuotannolle ja toimitusketjuille, omavaraisuuden kasvu.

Skenaario 1: Paikallistamisen trendi vahvistuu monilla sektoreilla

Arviomme mukaan todennäköisin skenaario on, että paikallistaminen kiihtyy huomattavasti monilla sektoreilla ja yhä useammat yritykset yrittävät menestyä paikallistetussa taloudessa. Kun kysyntä toimittaa loppukäyttäjille tuotteita ja palveluita alati nopeammin ja vailla viiveitä kasvaa, yritykset siirtyvät esimerkiksi varastojen ja datakeskusten kohdalla valtavien keskitettyjen toimitilojen rakentamisesta pienempiin hajautettuihin laitoksiin, jotka sijaitsevat lähempänä tiheitä asumiskeskittymiä. Vastaavasti automaatio ja 3D-tulostus tuovat tuotantolinjat lähemmäksi kysyntää ja asiakkaita. Lisäksi suurvaltojen välisten jännitteiden kasvaessa ja niiden etujen ollessa ristiriidassa eri kauppakysymyksissä valtiot voivat alkaa ottaa askelia omien kriittisten toimitusketjujensa vahvistamiseksi, mikä vähentää niiden riippuvuutta globaaleista toimitusketjuista hätätilanteissa. Tämä tuotannon paikallistaminen voi vuorostaan johtaa kansainvälisen kaupan vähenemiseen. Toisaalta asiakkaat hyötyvät läheisemmästä maantieteellisestä sijainnista ja lyhyemmistä toimitusajoista. Se voi myös auttaa valmistajia räätälöimään tuotteensa parhaiten paikallisille markkinoille sopiviksi.

Kehityspolku skenaariossa 1:

2024: Valtiot rakentavat lisää kestävyyttä omiin toimitusketjuihinsa.
2026: Palkkainflaatio monissa edullisemman tuotannon maissa rohkaisee yrityksiä siirtämään tuotantolinjojaan takaisin kotimaahan.
2028: Robottien laskeva hintataso myös omalta osaltaan lisää tuotannon palauttamista lähemmäksi. 3D-tulostus laajalti integroidaan olemassa oleviin tuotanto- ja työmalleihin.
2030: Uusien teknologioiden kuten tekoälyn, IoT:n ja massadatan analyysin yleistyessä pienet hajautetut datakeskukset (myös reunadatakeskukset) rakennetaan kaupunkialueille tarjoamaan asiakkaille mahdollisimman viiveetöntä palvelua.
2032: Valtiot jatkavat kansallisen turvallisuuden vahvistamista useiden geopoliittisten kiistojen kärjistyessä. Tämä saa aikaan kiihtynyttä paikallistamista useimmilla sektoreilla ruuasta lääkkeisiin, IT-laitteisiin, auto- ja avaruusteollisuuteen, puolustukseen ja terveydenhuoltoon.

Skenaario 2: Tuotanto paikallistuu maltillisemmin mutta datan paikallistuminen lisääntyy ympäri maailmaa

Toiseksi todennäköisin skenaario on, että kriittiset toimitusketjut ja datan kulku paikallistetaan ja rajoitetaan alueellisten blokkien sisälle. Automaatio ja 3D-tulostus tuovat tiettyjä valmistamisen tuotantokustannuksia alas, ja teollisuusmaat tuovat useampia tärkeitä tuotantolinjoja takaisin kotimaahan. Kuitenkin perinteinen globalisoitu tuotantomalli on yhä vallitseva, ja globaali kauppa jatkuu niiden aineellisten tuotteiden kohdalla, joilla ei ole paljon strategista arvoa. Toisaalta aineettomien hyödykkeiden kuten datan, informaation ja teknologian globaali kauppa pienenee osittain, kun jotkin valtiot pystyttävät maantieteellisiä palomuureja, jotka estävät datan vapaan liikkuvuuden. Näin ollen samanmieliset valtiot, jotka tukevat vapaata datan kulkua, tekevät yhteistyötä yhteentoimivuuden varmistamiseksi keskinäisessä datan vaihdossa. Suuri osa Kiinan, Intian ja Nigerian kaltaisista nousevista talouksista vahvistaa omia lakejaan datan paikallistamiseksi. Lisääntyneellä maailmanlaajuisella datan paikallistamisella voi olla negatiivisia vaikutuksia ei vain liiketoiminnassa vaan myös innovaatioissa, tutkimuksessa sekä terveydenhuollossa.

Kehityspolku skenaariossa 2:

2026: Paikallistamisen trendi nousee esiin valmistuksessa, mutta tuotannon ja hankinnan keskittäminen ja globalisaatio ovat yhä laajalti vallitsevia monilla sektoreilla.
2028: Kasvavat jännitteet globaalien suurvaltojen välillä johtavat alueellisten blokkien syntymiseen esimerkiksi Yhdysvaltojen, Kiinan ja Venäjän sekä niiden liittolaisten ympärille. Kriittiset toimitusketjut kuten lääkkeet ja terveydenhuoltotarvikkeet paikallistetaan alueellisten blokkien sisäpuolelle. Toisaalta kauppa jatkuu sellaisten tavaroiden kohdalla, jotka eivät ole kriittisiä tai joilla ei ole strategista arvoa.
2030: Strategisen arvon siirryttyä aineellisista hyödykkeistä datan kaltaisiin aineettomiin asioihin datan ja informaation kulku ja voivat olla myös sangen rajoitettuja jokaisen blokin sisällä.

MUUT ARVIOIDUT SKENAARIOT:

Skenaario 3: Globaali kauppa laskee jyrkästi, ja suuret, keskitetyt laitokset häviävät

Skenaario 4: Globalisoitu ja keskitetty toimintamalli jatkuu kaikkialla

Lisää tietoa


EK_ilmiöt-sivu_banneri