Konseptitalous

Uudet business- ja tuotekonseptit saavuttavat merkittävän markkina-arvon paljon ennen kuin niiden tuottama voitto antaisi siihen aihetta. Ylivoimaisen konseptin avulla pienikin toimija voi vallata nopeasti erittäin kilpailtuina pidetyt suurten toimijoiden dominoimat markkinat. Konseptitalous voi toimia katalysaattorina innovatiivisten ideoiden kehittymisessä disruptiivisiksi ja menestyneiksi yrityksiksi.

Taustaa

Radio, tv, internet, sosiaaliset mediat ja mobiilit kommunikaatiovälineet ovat kaikki osaltaan vaikuttaneet nopeutumisen ja kiireen vaikutelman syntymiseen. Tuote- ja palvelukehityksen syklit ovat kaventuneet, ja tuloksia on näytettävä nopeammin kuin ennen. Nopeat syövät hitaat: hyvistä ideoista ja konsepteista on tullut taloudellisen menestyksen dynamoita.

Konseptien arvo saattaa kehittyä ennennäkemätöntä vauhtia. Esimerkkinä tästä on taannoinen Instagram-kauppa: Facebook osti alle kaksivuotiaan ja 13 henkilöä työllistäneen valokuvien jakoon keskittyneen sosiaalisen median miljardilla dollarilla. Kiihdytys nollasta miljardiin oli ennätysvauhtinen. Instagramin esimerkki kuvittaa hyvien konseptien taloudellisia mahdollisuuksia. Koska näemmekään konseptin, jonka arvon nousun kiihdytys nollasta miljardiin tapahtuu kuukaudessa? Toisaalta myös ideoiden ja konseptien läpinäkyvä jakaminen on suositumpaa kuin ennen.

Sama nopeuden vaatimus on alkanut vaikuttaa myös julkisella sektorilla. Toimintaympäristön muuttuessa kiihtyvästi joustavuus, nopea kehitystyö ja vikkelä päätöksenteko ovat tulleet entistä tärkeämmiksi.

Monet ovat esittäneet kritiikkinä, ettei ideoilla sinänsä ilman toteutusta ole arvoa. Toisaalta on myös niin, ettei toteutus ilman hyvää ideaa johda hyvään tulokseen.

Vaikutuksia

Konseptitalous kiihdyttää start up -yritysten syntyä ja niihin investointeja. Selkeisiin konsepteihin pohjautuvia yrityksiä voidaan jatkossa yhä selkeämmin rakentaa myytäviksi, ei niinkään tuottamaan voittoa. Konsepteja on kuitenkin hyvin vaikea suojata; siksi konseptitalous pakottaa tavoittelemaan mahdollisimman nopeaa kasvua ja julkisuutta.  

Jos organisaatiolta puuttuu kyky reagoida muutoksiin ja tunnistaa uhkia, jopa vakiintuneet yritykset voivat joutua väistymään niiden yritysten tieltä, jotka laajentuvat uraauurtavien ja strategisten oivallusten tukemana. Organisaatiot, jotka kannustavat avoimesti uuden oppimiseen, raikkaisiin ideoihin ja erilaisten mielipiteiden ilmaisuun, ovat todennäköisemmin myös tarttumassa uusiin tilaisuuksiin ja saavat muutettua liiketoimintansa menestystarinaksi.

Lisää tietoa

• Vadym Rogovskyi, “How Business Leaders Can Foster an Innovative Work Culture”. Entrepreneur. https://www.entrepreneur.com/article/374202
• Salvador Rodriguez, “As calls grow to split up Facebook, employees who were there for the Instagram acquisition explain why the deal happened”. CNBC. https://www.cnbc.com/2019/09/24/facebook-bought-instagram-because-it-was-scared-of-twitter-and-google.html
• Ben John, ”Making An Impact Through Effective Technology Leadership”. Forbes. https://www.forbes.com/sites/forbestechcouncil/2019/09/09/making-an-impact-through-effective-technology-leadership/#1cc16bf35259
• Ercan Demiralay, ”Online & start-up business ideas - How to use disruptive innovation”. Kellers. http://www.wellersaccountants.co.uk/blog/online-startup-business-ideas-how-to-use-disruptive-innovation
• Gourab Paul, ”How To Predict Disruption Potential Of A Business Idea?”. Entrepreneur. https://www.entrepreneur.com/article/293460
• Mihart, C. (2012). Modelling the influence of integrated marketing communication on consumer behaviour: an approach based on hierarchy of effects concept. Procedia-Social and Behavioral Sciences, 62, 975-980. https://www.researchgate.net/publication/279138681_Modelling_the_Influence_of_Integrated_Marketing_Communication_on_Consumer_Behaviour_An_Approach_based_on_Hierarchy_of_Effects_Concept