Psykologinen turvallisuus ja mielen hyvinvointi

Psykologinen turvallisuus tulee monessa yhteydessä esiin, kun mietitään millainen on toimiva ja hyvä työyhteisö tai organisaatio. Syyskuussa Nordic Business Forumissa oli puhumassa Harvardin yliopiston professori Amy Edmondson, psykologisen turvallisuuden maailmanluokan guru. Hänen puheensa myötä jäin pohtimaan mielen hyvinvoinnin ja psykologisen turvallisuuden tarkempaa yhteyttä toisiinsa. Miten paljon voisimme yhteiskunnassa vähentää työstä johtuvia mielenterveyden haasteita ja ennenaikaisia työkyvyttömyyseläkkeitä, jos aidosti panostaisimme enemmän psykologisesti turvallisiin työyhteisöihin?

Eikö olisi vain helppo rakentaa psykologisesti turvallinen työyhteisö – mikä siinä on niin vaikeaa? Jos olisimme robotteja, niin työ olisi helppoa. Muutama algoritmi ja työyhteisöt olisivat psykologisesti turvallisia. Hyvä, että emme ole robotteja, sillä tunteet kuuluvat työpaikalle. Miten tunteet näkyvät ja miten ne saavat näkyä työyhteisöissä? Jokainen työyhteisön jäsen rakentaa omalla käytöksellään työyhteisön kulttuuria halusi sitä tai ei. Perinteinen kysymys: "Mitä minä toin tänään työyhteisöön omalla käytökselläni?" on tärkeää ottaa aika ajoin omalle työpöydälle pohdittavaksi. On hyvä miettiä mm. kuuntelinko tarpeeksi, toinko mielipiteeni esille, ja jos toin, miten sen tein? Millä tavoin vuorovaikutin kollegoitteni kanssa?

Tunnejohtamisen merkitys

Paljon käydään keskustelua tunteiden johtamisesta ja tunneälykkyydestä. Ovatko nämä avainteemoja psykologisesti turvallisen ja mielen hyvinvointia tukevalle organisaatiolle? Psykologisesti turvallisessa organisaatiossa jokainen työntekijä kokee itsensä arvostetuksi ja tervetulleeksi. Arvostuksen tunteella on tutkimusten mukaan suuri yhteys mielen hyvinvointiin. Arvostuksen tunteen puuttuminen voi lisätä työuupumusriskiä. Psykologisella turvallisuudella onkin yhteys vähäisempään työperäiseen uupumukseen.

Onneksi tunnetaitoja voi kehittää. Koskaan ei ole liian myöhäistä oppia lisää omista ja toisten tunteista. Psykologisen turvallisuuden kannalta on tärkeää, että osaa tunnistaa ja pystyy nimeämään tunteita sekä säätelemään omia tunnereaktioita ja reflektoimaan tunteiden taustalla vaikuttavia asioita. Työyhteisöissä esimerkin voimalla on suuri merkitys. Esihenkilön käyttäytyminen ja tunteiden hallinta toimivat mallina muille. Esihenkilö luo pohjan työyhteisön psykologiselle turvallisuudelle olemalla empaattisesti jämäkkä.

Panostus tunneälyn kehittämiseen

Suomessa mielenterveyden haasteet muodostavat suurimman osan sairauspoissaoloista ja valitettavasti trendi on kasvava. Kelan tutkimusten mukaan masennus- ja ahdistuneisuushäiriöt aiheuttavat eniten mielenterveysperusteisia sairauspäivärahapäiviä ja ovat merkittäviä syitä ennenaikaisille työkyvyttömyyseläkkeille. Kaikki, mitä työpaikoilla voidaan tehdä työkyvyttömyyseläkkeiden estämiseksi, tulee tehdä. Avainasemassa tulee olla ennakoiva ja systemaattinen työkykyjohtaminen. Panostus psykologisesti turvallisten työyhteisöjen kehittämiseen on tätä päivää, mutta usein konkreettinen tekeminen puuttuu.

Tunneälykkyyteen satsaaminen on mielestäni edelläkävijyyden osoitus, ja uskon, että panostus palkitaan paremmalla mielen hyvinvoinnilla. Ihmisten paremmat tunnetaidot rakentavat työyhteisön perustan. Hyvät tunnetaidot parantavat resilienssikyvykkyyttä ja vähentävät stressiä. Muutostilanteet aiheuttavat turhan usein työstressiä ja lisäävät poissaoloja. Tunnetaitoiset henkilöt ovat useimmiten avoimempia muutoksille, jolloin organisaatioissa tapahtuvat tilanteet menevät helpommin eteenpäin. Psykologinen turvallisuus kasvaa, kun työyhteisöissä ihmiset osaavat nähdä tunnereaktioiden taakse, eivätkä tee liian helposti omia olettamuksia. Tunneälyn kehittäminen rikastaa kokonaisvaltaisesti elämää paremman elämänhallinnan kautta.

Kuten Camilla Tuominen teoksessaan kirjoittaa, tunteet todella kuuluvat työpaikalle. Työpaikoilla tunnetaitojen kehittäminen vie organisaatiota menestykseen.