Hyvän designin anatomia

Parhaimmillaan tuotemuotoilu on sitä, että tuotekehitys onnistuu luomaan tuotteet, jossa yhdistyvät emootio, ihmisten aidot tarpeet ja yrityksen arvot sekä liiketoiminnan tavoitteet. Yhtälö ei ole helppo. Ei tarvitse kuin katsoa ympärilleen huomatakseen, kuinka paljon epätoiminnallisia, rumia, tunneköyhiä ja turhia tuotteita maailma on täynnä.

Kaikki alkaa merkityksellisestä muotoilusta. Jos maailma on jo täynnä tavaraa, miksi tänne pitäisi valmistaa enää yhtään tuotetta, jolla ei ole merkitystä. Esimerkiksi meillä Magissossa purpose on ratkaista muotoilulla käyttäjän ongelma – pieni tai suuri – ja luoda yllätyksellisyyttä ja lisäarvoa jokapäiväiseen elämään. Ongelma liittyy usein toiminnalliseen epäkohtaan, jonka voi korjata kekseliäällä ajatuksella. Ratkaisuun kuuluu yhtä lailla läpinäkyvyyteen, ekologisuuteen tai kestävään kehitykseen liittyvät kysymykset.

Tällöin esimerkiksi tuotteen materiaalivalinnoilla ja valmistustavalla, logistisen ketjun lyhyydellä tai eettisten partneruuksien valinnalla on keskeinen rooli.

Ja vieläpä niin, ettei kehitettävän tuotteen alkuperäinen ajatus häviä, toiminnallisuus vaarannu – tai että se on ylipäätään valmistettavissa kustannustehokkaasti ja myytävissä kohderyhmälle hyväksyttävissä olevissa hintapisteissä globaaleilla markkinoilla.

Se oikea muotoilustrategia?

Mitä tuotemuotoilun strategiaan ja prosesseihin tulee, niin harvoin copy-paste-taktiikka edellisestä muotoiluprojektista vie kovinkaan pitkälle. Käyttäjätarpeiden ja asiakaspolkujen ympärille rakennettu malli elää omaa elämäänsä ja vaatii jatkuvaa iteraatiota siitä, miten kehitettävä tuote pystyy luomaan lisäarvoa käyttäjän toimintaa ja tunteita tukevana osana. Esimerkiksi hyrräksi muotoiltu suolasirotin ei välttämättä ole kovin käytännöllinen kotikeittiössä, mutta lentokoneessa tarjottimella se on kenties lapsuudenmuistoja esiintuova hauska ajanviete, jota tekee mieli pyörittää.

Ylätasolla oman kiinnostavan elementin kestävälle muotoilulle tuovat eri sukupolvien väliset erot. Esimerkiksi USA:ssa Y-sukupolvi (milleniaalit) edustaa 25 prosenttia kuluttajien ostovoimasta ja heidän toimintamallinsa eroaa täysin edellisistä sukupolvista. Kuten tiedämme, milleniaalit ovat pitkään olleet yksi suurimmista e-commercen kasvumoottoreista ja heidän brändiuskollisuutensa on arvioiden mukaan 70-80 prosenttia heikompi kuin edellisillä sukupolvilla.

Siinä missä milleniaalit odottavat tuotteilta ja brändeiltä kenties sosiaalista, digitaalista ja globaalia hyväksyntää ja läsnäoloa, Z-sukupolven kuluttajat taas ovat osallistuvia, käytännöllisiä, mutta skeptisiä. He hakevat brändeiltä, niiden tuotteilta ja palveluilta läpinäkyvyyttä, autenttisuutta ja laatua. IBM Institute for Business Valuen ja National Retail Federationin yhteisen tutkimuksen mukaan peräti 66 prosenttia Z-sukupolven edustajista koki tuotteen tai palvelun laadun merkittävimmäksi tekijäksi brändin kiinnostavuudessa. Lisäksi yli 40 prosenttia heistä on valmiita kehittämään tuotteita yhdessä brändien kanssa. Miten kuluttajasukupolvien väliseen kuiluun rakennetaan silta tuotemuotoilulla? Ja tarvitaanko sitä edes?

Heittäytyminen pakollista

Pelkkiin ikäluokkiin nojautuva muotoilustrategia ei tietenkään vie pitkälle, vaan se, että löytää tavan luoda toimintaa ja positiivisia tunteita tukevia tuotteita samanmieliselle ryhmälle ihmisiä. Yksinkertaisimmillaan onnistunut muotoilu on käyttäjälleen riisuttu kaunis muoto, intuitiivinen käyttää, tarkoituksenmukainen ja oivaltava. Se jättää muistijäljen ja reaktion: ”Miksi en itse keksinyt tätä?”.

Ja ei merkityksellisen muotoilun kehittäminen ole juuri sen kalliimpaa kuin huononkaan designin, mutta enemmän vaivannäköä, epäkonventionaalista ajattelua, heittäytymistä ja asiakasymmärrystä se kuitenkin vaatii.

Kuten entinen Jaguar Land Roverin toimitusjohtaja Ralf Speth hyvin totesi klassikoksi muodostuneen mietteensä: ”If you think good design is expensive, you should look at the cost of bad design.”