Ahdistutko vai innostutko tulevaisuudesta?

Kauan energia-alalla toimineena minusta voitaisiin jopa sanoa, että olen löytänyt loppusijoituspaikkani, mikä sopisikin hyvin nyt pinnalla olevaan kiertotalousteemaan. Energia-ala on varsin säännöstelty ja monet tietävätkin, että sähkömarkkinat avautuivat 1990-luvulla, jolloin sähkön myynti ja siirto irtaantuivat toisistaan vapauttaen sähkön myynnin kilpailulle. Kaikkien näiden vuosien aikana on ollut nähtävissä, että sähkön myyjien määrä tulee vähenemään ja myynti tulee irtautumaan muusta perinteisestä energiayhtiöiden liiketoiminnasta.

Johtamisen tavoitteet muuttuvat

Energia-alan organisaatiot olivat rakentuneet pitkälle integroidun kokonaisuuden ympärille ja alueellinen top of mind -positio oli hyvin luontevasti saavutettavissa. Myös johtamisjärjestelmä oli viritetty tähän maailmaan, jota elettiin vielä 2000-luvun alussa. Johdon tehtävä oli varmistaa, että kaikki toimii ja asiat tehdään pykälien mukaan.

Toki tänä päivänäkin toimitaan pykälien mukaan, mutta vaatimustasona se ei enää riitä. Johtamismielessä jaoin monen kollegan kanssa mielikuvan, jossa olemme urheilutermein hankalassa saumassa: miten valmennat urheilijaa, jonka lajeina ovat yhtä aikaa sekä 110 metrin aidat, että maratonjuoksu?

Yhtiöiden keskittyminen isompiin yksiköihin sekä kilpailtu markkina ovat sekä tuoneet pakon keskittyä ydintekemiseen että samanaikaisesti edellyttäneet muodonmuutosta niin organisoitumisessa kuin osaamisessakin.

Aloittaessani Lumme Energiassa vuonna 2018 minulle oli asetettu selkeät tavoitteet: ollaan aktiivisesti yhdistymisissä mukana, tavoitellaan 500 000 asiakkaan kokonaisuutta, tarkennetaan yhtiön identiteettiä ja haetaan aktiivisesti tarjoaman laajentamista, toki samalla kannattavuus säilyttäen. Pidin ensimmäisessä henkilöstöinfossani puheenvuoron, jossa kuvailin tulevaisuuden näkymiä siitä, mitä voisimme olla muutaman vuoden päästä. Uskon, että tuona hetkenä moni ajatteli uuden toimarin olevan aika kuutamolla ja rauhoittuvan ajan kanssa.

Samaan aikaan rupesivat energia-alan yritysjärjestelyt kiihtymään ja minullekin naureskeltiin, että ovatpahan pojat asettaneet tavoitteen. Nousta nyt korttelista liigaan! Me aloitimme ryhmällä pohdinnan, mikä olisi se hiukan erilaistava asia, jolla voisimme lunastaa oman paikkamme asiakkaan mielessä. Tunnen vieläkin lihasmuistissani sen konkreettisen tuskan, kun kukaan meistä ei oikein osannut sanoa, miksi olisimme jotenkin positiivisesti vähän erilainen.

Valmennuksellisesti oma joukkueeni on joutunut melkoisen mylläkän keskelle. Jos katsoo historiaa vähän pidemmälle, on ymmärrettävää, että hirtehinen sanonta ”sähkönmyynti on kuollut” tuntui lähinnä edessäpäin odottavalta hautuumaalta. Matka stabiilista maailmasta jatkuvaan säätämiseen tapahtui kohtalaisen nopeasti, ja nykyään epävarmuus sekä vain alustavan hahmon näkeminen on uusi normaali.

Muutokseen sisältyy mahdollisuus

Lohdullista on, että muutokseen sisältyy mahdollisuus. Väitän, että ilman jatkuvia muutoksia ja tiukentuvaa ulkoa päin tulevaa painetta johtaminen tässä tilanteessa olisi ollut monin verroin vaikeampaa. Onko sähkönmyynti sitten kuollut ja onko mitään enää tehtävissä? Sitä en osaa sanoa, mutta omaa ajatteluani kirkasti poikkitieteellinen asioiden tarkastelu - kansanomaisemmin todettuna muilta kopioiminen.

Arvoketjut ovat muuttuneet ja muistankin, kun eräs arvostamani tuttava mietiskeli aikoinaan, että paperikoneen tuottama paperi tulee muuttumaan tulevaisuudessa pelkäksi sivutuotteeksi. Kasvavat ympäristöongelmat ovat niin iso asia, että paperitehtaan vedenpuhdistus tulee olemaan se ydinjuttu, paperia syntyy sitten siinä sivussa. Vastaavaa julisti aikoinaan myös erään lentoyhtiön johtaja. Hän totesi kisan olevan niin tiukkaa, että ansaintalogiikka joudutaan pohtimaan täysin uusiksi. Lennot voivat olla vaikka ilmaisia, mutta palveluista haetaan se kate ja kannattavuus.

Nyt vuonna 2021 me Lumme Energiassa valmistaudumme itse menemään kohti palveluita. Edelleen koemme tuskaa siitä, mitä kaikkea kohti palveluyhtiötä meneminen tarkoittaa. Uutta osaamista? Yritysostoja? Vanhasta luopumista? Vastaan kyllä, kaikkea näitä, eikä siinä vielä kaikki. Mahtavaa tässä on nimittäin se, että tässä muutoksessa piilee todella paljon mahdollisuuksia. Johtajana tehtäväni on tietysti myös auttaa näkemään nämä mahdollisuudet mieluummin hyvinä juttuina ja kasvutarinana kuin loputtomina riveinä hautakiviä.

Helppoa tämä ei tule olemaan, mutta johtamisen kannalta tärkeintä tässä hetkessä on löytää jokaiselle se oma innostumisen alue. Jokaisen omaa osaamista tulee koko ajan kehittää, mutta edelleen taustalla (vai pitäisikö sanoa edustalla) on ihminen. Ihminen ihmiselle. Hyvällä asenteella ja yhdessä asiakkaiden kanssa pystymme vaikka mihin. Se edellyttää kurkottamista ja uskallusta. Sillä he, jotka uskaltavat altistaa itsensä epävarmalle ja päästää irti menneestä, pääsevät mahtavalle matkalle.