Liikuntaetuja vai työkyvyn johtamista?

Duunitori ja Great Place To Work selvittivät tuoreessa tutkimuksessa suomalaisen työelämän tilaa 2022. Tutkimustulokset ovat karua luettavaa: Vain 4/10 työntekijästä kokee työpaikkansa hyväksi. Raportissa viitataan myös toiseen tutkimukseen, jonka mukaan jopa 40 % työntekijöistä suunnittelee vaihtavansa työtä seuraavien 3–6 kuukauden aikana.

Korona on ravistellut työelämää ja sen dynamiikkaa. Tänään ja tulevaisuudessa työntekijä valitsee työpaikkansa eikä toisinpäin. Koska asetelma on muuttunut, työnantajien on entistä tärkeämpää pitää kiinni nykyisistä osaajistaan. On kysyttävä, mitä heille kuuluu ja miten he voivat. On myös aidosti kuunneltava henkilöstöä ja otettava kuulumiset huomioon yrityksen päätöksenteossa.

Henkilöstöliikuntaa tuetaan taloudellisesti, mutta tavoitteet puuttuvat

Yritys, joka huolehtii henkilöstön hyvinvoinnista, selviytyy voittajana kisassa, jossa kilpaillaan parhaista osaajista. Mikä sitten todistaa, että henkilöstön hyvinvoinnista pidetään kiinni? Riittävätkö siihen liikuntasetelit, hyvinvointimittaukset tai liikuntapäivät?

Henkilöstöliikunta on valitettavan usein yksin HR-osaston vastuulla eikä sille ole määritelty tavoitteita. Kun ei ole tavoitteita, ei ole myöskään seurantaa. Silloin henkilöstöliikunta jää helposti irrallisiksi liikuntakampanjoiksi ilman pysyviä käytäntöjä.

Edelläkävijät luovat yrityskulttuuria, joka kannustaa liikunnalliseen elämäntapaan

On hienoa, jos yritys kannustaa henkilöstöä liikunnalliseen elämäntapaan rahanarvoisilla liikuntaeduilla. Jos kuitenkin tavoitellaan laajemmin koko henkilöstön hyvinvointia, tarvitaan muutakin. Työpaikka voi olla paikka, jossa kannustetaan lisäämään liikettä työpäivän aikana, työmatkoilla ja vapaa-aikana. Tarvitaan kannustava ilmapiiri, jossa henkilöstö tietää tarjolla olevat liikuntamahdollisuudet ja osaa hyödyntää niitä yhdessä tai itsenäisesti. Yhteistyöllä työterveyshuollon kanssa tavoitetaan myös niitä, jotka kaipaavat henkilökohtaista tukea liikkeelle lähtemiseen.

Tarvitaan myös aktiivisuutta, jotta hyvät aikeet muuttuvat teoiksi. Arjen käytännöt eivät muutu pelkästään sillä, että taloon hankitaan taukoliikuntavälineitä tai sovitaan, että kokouksia voi pitää myös kävellen. Jos talossa on totuttu pitämään maratonkokouksia ilman taukoja, on vaikea keskeyttää ja pyytää taukoja. Tarvitaan esimerkillä johtamista, että portaiden käyttö, aktiivinen tauko tai kävelypalaveri muuttuvat yhtä normaaleiksi rutiineiksi kuin lounastauko tai viikkopalaveri. Työkulttuuri muokkautuu ajan kanssa pienillä, arkisilla teoilla. Kenenkään ei tarvitse yksin muistaa tai kehdata.

Esimerkillä johtamisen lisäksi tarvitaan vertaistukea ja kannustusta. Moni vähemmän liikkuva olisi valmis liikkumaan enemmän, jos työkaveri pyytäisi mukaan. Voisitko se olla sinä?

Yhteiset toimintatavat puntarissa

Pandemian jälkeen on oiva hetki selvittää henkilöstöliikunnan tilanne. Miten korona on vaikuttanut henkilöstön liikkumiseen ja jaksamiseen? Onko etätyö synnyttänyt uusia, entistä toimivampia ratkaisuja? Jos työpaikalla on siirrytty esimerkiksi virtuaalitaukoliikuntaan ja se on koettu toimivaksi, sitähän kannattaa jatkaa.

Liikunta ehkäisee, hoitaa ja kuntouttaa tutkitusti monenlaisia työkykyä uhkaavia sairauksia, ja hyvä fyysinen kunto auttaa palautumaan kaikenlaisista työtehtävistä. Parhaimmillaan henkilöstöliikunta on osa kokonaisvaltaista, tavoitteellista ja systemaattista työkyvyn johtamista.