Muutos lähtee luottamuk­sesta

Kuluneiden vuosien aikana erikokoiset, vakiintuneet organisaatiot ja yritykset ovat ryhtyneet yrityksiin modernisoitua, digitalisoitua, muuttua tai muokata itsestään version 2.0, 3.0 tai jotain vielä parempaa. Vallitseva pandemia on houkutellut yrityksiä ottamaan vieläkin suuremman ja tehokkaamman digiloikan. Aiempien kokemusten perusteella tiedämme kuitenkin, että muutosaloitteen toteutus ei aina täytä odotuksia.

Pitkän historian omaavat yritykset vertailevat itseään ketteriin ja räjähtävästi kasvaviin startup-firmoihin tai näppäriin pienyrityksiin, jotka reagoivat markkinoiden kehitykseen sekunnissa. Tämänkaltaisten toimijoiden uskotaan keksineen jonkin uuden ja mullistavan tavan moninkertaistaa henkilöstönsä muutamassa kuukaudessa, oikaista strateginen painopisteensä tai jopa vaihtaa tuotettaan yhtä helposti kuin kenkiään. Kaiken lisäksi muutos koetaan onnistuneeksi ja työntekijöiden tyytyväisyys on edelleen korkealla tasolla.

Uudistuksen tarpeessa olevat vakiintuneet yritykset pyrkivät oppimaan tulokkaiden ketteryydestä ja tunnistamaan omia muutostarpeitaan näiden toimintaan nojaten. Valitettavan usein kuitenkin unohtuu, kuinka vähäinen kulttuurinen ja historiallinen perintö startupeilla on. Tämä vähäinen menneisyyden painolasti onkin yksi tärkeimmistä syistä niiden luonnolliseen sopeutumiskykyyn ja muutosten hyväksymiseen.

Mukautuva ja hyväksyvä yrityskulttuuri rakentuu luottamukselle

Tässä kirjoituksessa esitän ajatuksia siitä, kuinka mukautuva ja hyväksyvä yrityskulttuuri perustuu luottamukseen, jota puolestaan voi kasvattaa empatian ja muotoilumenetelmien avulla.

Luottamus itsessään on monimutkainen käsite, jolla on useita, toisiinsa kietoutuvia tasoja. Ajatellaan tässä luottamusta tunteena, jonka organisaation työntekijät kokevat. Yksinkertaistettuna luottamus toimii mittarina organisaation ja siihen kuuluvien ihmisten välisen suhteen vahvuudesta. Luottamus toimii voimanlähteenä yhteisöllisyyden, kuulumisen ja turvallisuuden tunteille. Vaikka luottamus selvästi on menestyvän suhteen – ja myös menestyvän organisaatiokulttuurin – perusta, se jätetään usein vähälle huomiolle eikä sitä aktiivisesti vaalita.

Pelkkä luottamus ei saa organisaatiota hyväksymään mitä tahansa muutosta, mutta se on yksi keskeisistä onnistumisen elementeistä, kun tehdään ihmisiin kohdistuvia uudistuksia.

Mutta miten kasvattaa ihmisten luottamusta omaa organisaatiota ja yhteisöä kohtaan?

Empatia lisää luottamusta

Yksi mahdollisuus luottamuksen kasvattamiseen on empatia. On monia hyviä syitä sille, miksi tämä aihe on viime aikoina noussut tapetille. Empatia on yksinkertaisuudessaan luonnollinen mutta tehokas tapa vahvistaa inhimillisiä arvoja, kuten luottamusta.

Empatia on tunne ja harjoitettava kyky, joka antaa käyttäjälleen mahdollisuuden ymmärtää toisen ihmisen tunteita, kokemuksia ja arvoja. Jos ymmärrät ja huomioit muutoksen kohteena olevien henkilöiden tunteita, voit suunnitella muutoksen toteuttamisen mahdollisimman ihmisläheiseksi. Näin tekemällä voit vahvistaa sekä luottamusta että kulttuuria.

Jos empatia kuitenkin on hukassa tai koet vaikeaksi suhtautua tähän ”pehmeään” kykyyn vakavasti, voit hyödyntää muita keinoja. Yksi helpoimmista on kuuntelu ja tutkiminen. Muotoiluprosessin ensimmäisessä vaiheessa hyödynnetään näitä menetelmiä kohteesta oppimiseen. Jo kuuntelu itsessään luo paremman suhteen muutoksen kohteeseen, mutta erityisen tärkeää on hyödyntää saatua tietoa oikein.

Muutoksen toteuttamisen aikana tulisi antaa tarpeeksi painoarvoa uudelle osaamiselle ja uuden oppimiselle, unohtamatta muutoksen kohteena olevia ihmisiä.

Ei se ole sen vaikeampaa, mutta vaatii aikaa ja ymmärrystä eikä sitä voi aina ostaa rahalla.

Kaikessa yksinkertaisuudessaan tämä kuulostaa liiankin helpolta. Jos et ole kokeillut tätä aikaisemmin, niin kehotan sinua kokeilemaan. Tai ehkäpä sinulla on jo mielessäsi jokin muutosprosessi, jossa ihmisten tunteita on kuunneltu ennen muutoksen toteuttamista ja opittuja tietoja on hyödynnetty. Jos olet varma siitä, että näin tosiaan on toimittu, mene kertomaan menestyksen salaisuudesta muille. Ehkä me voimme vielä jossain vaiheessa elää jatkuvasti muuttuvassa maailmassa, muutoksista nauttien.