Naisjohtajuus

Maaliskuun 8. päivänä vietettävän kansainvälisen naistenpäivän kunniaksi valitsin blogiaiheekseni naisjohtajuuden. Naisjohtajuus on kansainvälisestikin ajankohtainen aihe ja siitä puhutaan kaikkialla maailmassa. Aivan niin kuin siitä kuuluukin puhua. Nimittäin mitä enemmän tuomme asiaa esille ja lisäämme tietoisuutta siitä keskustellen, sitä enemmän voimme edistää naisjohtajuutta yritysmaailmassa. Mielestäni kyse ei ole pelkästään tasa-arvosta ja naisten ja miesten tasapuolisesta edustuksesta yritysten johtotehtävissä. Tilastollisesti yritykset, joiden johtotehtävissä on tasapuolisesti naisia ja miehiä, menestyvät muita yrityksiä paremmin. Yritysten kannattavuus paranee ja tämä luo kilpailuetua muihin yrityksiin nähden.

Kauppakamarin joulukuussa 2022 julkistaman Naisjohtajuuskatsauksen mukaan vain 7% suomalaisten pörssiyritysten toimitusjohtajista oli naisia. Toimitusjohtajista 122 oli miehiä ja 9 naisia. Naisten osuus pörssiyhtiöiden johtoryhmien jäsenistä nousi tänä vuonna 28 prosenttiin, mikä on uusi ennätys. EU-tasolla Suomi pärjää hyvin vertailussa. Suomi ja muut Pohjoismaat ovat kärjessä EU- ja ETA-valtioiden joukossa, kun vertaillaan naisten osuutta pörssiyhtiöiden hallituksissa ja johtoryhmissä. Toisaalta joulukuussa 2022 tehdyn kansainvälisen vertailun mukaan (Wikipedia) Fortune 500 -yhtiöissä oli 9,4% naistoimitusjohtajia. Tämä on hiukan Suomen tasoa korkeampi, vaikka sekin on vielä kaukana tavoitteesta. 22 vuoden seurantajakson aikana naisjohtajien määrä on kasvanut kahdesta 47:ään.

Fortune-500-ceos-grouped-by-gender

Mitkä asiat estävät naisia hakeutumasta tai saavuttamasta johtotehtäviä?

Tutkin tätä kysymystä Pro gradu -tutkielmassani vuonna 2007 ja selvittäessäni asiaa nyt uudelleen 16 vuoden jälkeen, samat syyt näyttävät nousevan esiin edelleen. Usein nämä syyt jaetaan kolmeen kategoriaan; henkilökohtaiset, organisatoriset ja yhteiskunnalliset syyt (Lämsä & Hautala 2004). Yhteiskunnallisista esteistä esiin nostetaan usein perinne, asenteet sekä johtajuuden maskuliinisuus. Organisatorisista esteistä puolestaan puhutaan, kun viitataan päättäjien asenteisiin ja yrityskulttuuriin. Henkilökohtaisista esteistä perhesyyt ovat yleisin.

Naisjohtajuus

Keskuskauppakamarin Naisjohtajat esiin -jutussa (2016) silloinen OP-ryhmän pääjohtaja Reijo Karhinen kertoi omista havainnoistaan naisjohtajuuteen liittyen. Hänen havaintonsa pohjaavat omiin kokemuksiin. Kahdeksankymmentäluvulla syntyneissä naisissa on uudenlaista asennetta, jonka Karhinen on havainnut jo rekrytointitilanteissa. “Viisikymmentäluvulla syntyneitä naisia on johtopaikoilla todella vähän, kuusikymmentäluvulla syntyneitäkin vain jokunen. Seitsemänkymmentäluvuilla syntyneitä jo hiukan enemmän, mutta todellinen läpimurto tapahtuu, kun 80-luvun puolivälin tienoilla syntyneet naiset etenevät johtajiksi asti”, Karhinen ennustaa. Tämän jutun kirjoittamisesta on jo seitsemän vuotta, mutta varsinaista tilastopiikkiä ei vielä ole nähty. Kenties Karhisen ennustus toteutuu tulevina vuosina, kun me 80-luvulla syntyneet (itse mukaan lukien) ylitämme 40-vuoden rajapyykin!

Kuinka voisimme aktiivisesti edistää naisjohtajuutta?

Sen sijaan, että vain odotamme edellä mainitun kaltaisten ennustusten käyvän toteen, mitä keinoja yhteiskunnalla, yrityksillä ja yksilöillä on rikkoa se kuuluisa lasikatto? Monista lähteistä esiin nousee tyttöjen opiskeluvalinnat. Kannustamalla tyttöjä hakeutumaan opiskelemaan teknisille ja kaupallisille aloille, voimme varmistaa heidän osaamisen ja kompetenssin johtotehtävissä. Voimme myös edistää naisjohtajuutta kannustamalla naisia hakeutumaan yritysten johtotehtäviin. Tämä on erityisesti yritysten vastuulla, sillä tekemällä strategisia päätöksiä naisjohtajuuden edistämisestä yrityksessä, sekä luomalla sellaiset rekrytointiprosessit, jotka edistävät molempien sukupuolten edustajien hakeutumista tehtäviin, voidaan aktiivisesti edistää naisjohtajuutta yrityksen sisällä.
Naiskiintiöt ovat olleet aika ajoin kuuma keskustelun aihe. Itse en usko kiintiöihin, vaan tasapuolisiin mahdollisuuksiin ja siihen, että paras henkilö valitaan rooliin sukupuolesta riippumatta.
Aivan kuten Kauppakamarin Viisi syytä suosia itsesääntelyä -selvitys osoittaa, itsesääntely edistää naisjohtajuutta kiintiösääntelyä laaja-alaisemmin. Uskon siihen, että rekrytoinnissa tärkein kriteeri tulee olla osaaminen. Kun naisia kouluttautuu oikeille aloille ja hakeutuu tarpeeksi johtotehtäviin, "naispooli" kasvaa, hakijoiden määrä lisääntyy ja "laatu" paranee. Tämä tulee edistämään naisten määrää johtotehtävissä.
 
Olen naisjohtaja perinteisesti miesvaltaisella alalla. Koen olevani etuoikeutettu mahdollisuuksista, joita minulle on tarjottu, mutta samalla olen myös ylpeä siitä työstä ja tuloksista, joita olen kovalla työllä saavuttanut. Olen ollut onnekas saadessani työskennellä inspiroivien naisjohtajien ja roolimallien kanssa, jotka ovat opettaneet minulle paljon johtajuudesta. Olen myös kiitollinen saadessani työskennellä yrityksessä, joka tukee tasa-arvoa ja tasapuolisia mahdollisuuksia sukupuolesta riippumatta.

Vinkkejä uralla etenemiseen ja kehittymiseen

Haluankin laittaa hyvän kiertämään ja inspiroida muita johtajia tai johtajiksi haluavia heidän poluillaan! Tässä joitakin vinkkejä, jotka ovat auttaneet minua saavuttamaan unelmiani, ja jotka sopivat niin miehille, naisille kuin sukupuolineutraaleille henkilöille, jotka haluavat kasvaa ja kehittyä urallaan!

  1. Kurkota kohti unelmiasi!
  2. Rakenna itsetuntemusta ja sen myötä itseluottamusta.
  3. Opi tuntemaan omat vahvuudet ja kehitä niitä, niin voit löytää supervoimasi!!
  4. Tuo omat mielipiteesi ja näkemyksesi esiin – kehitä kommunikaatiota ja opettele argumentoimaan.
  5. Ole ahkera ja tee menestyksen eteen töitä, mutta tiedosta omat rajasi.
  6. Älä yritä miellyttää – se ei ole tehtäväsi johtajana.
  7. Verkostoidu, rakenna ympärillesi tukiverkko, johon voit luottaa ja tukeutua – ystävät, kollegat & perhe.
  8. Opi löytämään tasapaino työn ja yksityiselämän välillä – pyri olemaan läsnä hetkessä ja täysillä siellä missä kulloinkin olet.
  9. Tartu tilaisuuksiin ja rakenna aktiivisesti omaa polkuasi – älä tyydy tai anna muiden tehdä ratkaisuja puolestasi.
  10. Opi sanomaan ei ja pitämään puolesi tiukoissa paikoissa – kilteille tytöille ei anneta lisäpisteitä!

Me Edelläkävijät voimme omalla toiminnallamme, keskustelulla sekä aktiivisella otteella edistää yhteiskunnallista ja organisatorista muutosta kohti tasa-arvoisempaa työelämää.

Haluankin heittää haasteen kaikille Edelläkävijöille: Miten juuri sinä voisit omalla toiminnallasi tukea naisjohtajuutta, tasa-arvoa ja sen kautta yritysten kannattavuutta ja kilpailuetua?

Toivon omalla esimerkilläni pystyväni inspiroimaan tyttöjä ja naisia hakeutumaan rohkeasti kohti omia unelmiaan! Aivan kuten sanon joka päivä omille tyttärilleni: pystytte mihin vain!

Gallant