Siis taasko ravinto, liikunta ja uni?

Puhun paljon yrityksille kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista. Aika usein törmään otsikon kysymykseen. Taasko näitä?

Eikä ihme. Viimeisen 10 vuoden aikana hyvinvoinnista puhumisesta on tullut arkipäivää. Tiedämme, että aikuinen tarvitsee 7-8 tuntia unta. Olemme kuulleet 10 000 askeleen tarinan (vaikkakaan tuo luku ei varsinaisesti perustu mihinkään tutkimukseen) ja vihanneksiakin meitä on muistutettu syömään.

Emme kuitenkaan toimi tiedon mukaisesti. Amerikkalainen kirjoittaja, yrittäjä ja muusikko Derek Sivers on sanonut: ”Jos tieto riittäisi, olisimme kaikki miljardöörejä, joilla on täydellinen six pack.” Mistä siis on kyse?

Olen 55-vuotias diplomi-insinööri, jolla on dad bod. Kollegani ovat alle nelikymppisiä liikunnan ammattilaisia, jotka ovat loistavassa kunnossa ja pitävät itsestään huolta. Minulle motivaattori terveelliseen elämään on kovin erilainen kuin nuoresta saakka itsestään huolehtineelle kollegalle.

Motivaatio kumpuaa meistä jokaiselle eri asioista. Yksi haluaa loistaa töissä, toinen olla iskussa vielä eläkkeellä ja kolmas olla läsnä perheelleen. Neljäs motivoituu voittamisesta. Tärkeintä on, että meillä kullakin on syy, joka auttaa meitä löytämään innon terveelliseen elämään.

WHO:n mukaan 75% kroonisista sairauksista voidaan selittää elintavoilla: epäterveellisellä ruokavaliolla, liikunnan puutteella, stressillä ja tupakoinnilla. Lähestytään aihetta kuitenkin positiivisen kautta. Teemme luovaa työtä. Silloin mielen tulisi olla kirkas. Alla on avattuna, kuinka terveellisten valintojen tekeminen vaikuttaa kykyymme tehdä töitä.

Kuinka terveellinen elämä vaikuttaa työntekoomme?

Uni ja palautuminen

Normaalisti yöunemme jakautuu 90 minuutin sykleihin, joiden aikana olemme maallikkotermein sekä syvässä että REM-unessa. Syvä uni auttaa ennen kaikkea kehomme palautumisessa, joskin sillä on roolinsa myös tiedon kehittymisessä. REM-unen on todettu olevan oleellinen oppimisen ja luovuuden kannalta; aivot järjestyvät sen aikana tietyllä tavalla uudelleen.

On havaittu, että jopa 40% unen REM-sykleistä esiintyy unen seitsemännen ja kahdeksannen tunnin aikana. Siis kuuden tunnin unilla menetämme jopa 40% mahdollisuudestamme oppia.

Jos stressimme kroonistuu, riski sairastua erilaisiin sairauksiin kasvaa. Stressin aikana meille syntyy myös tietynlainen mielen putkinäkö. Olemme selviämismoodissa, jossa millekään uudelle ei ole tilaa. Kroonistunut stressi tekee meistä vähemmän kognitiivisesti teräviä, oikukkaampia ja vähemmän inhimillisiä.

Mielen palautumiseksi tarvitsemme mahdollisuuden vaihdella fokuksen ja aktiivisen palautumisen välillä. Myös työpäivän aikana. Hyviä keinoja palautumiseen ovat rentoutuminen (siis ihan luppoaika), kontrollin tunne omasta palautumisesta, etääntyminen työasioista sekä osaamisen kokemus.

Aivoillemme tekee hyvää askaroida työhön liittymättömien asioiden parissa. Esimerkiksi minulle kitaransoitto on sopiva palautumiskeino. En ole siinä erityisen hyvä, joten soittaminen vaatii sataprosenttisen fokuksen, jolloin työasiat siirtyvät pois mielen päältä. Siksi Zoom-palavereissa voi takaani huomata kitaran.

Fyysinen aktiivisuus

Hyvän kunnon lisäksi fyysisellä aktiivisuudella on valtavasti hyötyjä ajatustyöhön. Se vähentää ahdistusta, masennusta, vihamielisyyttä ja jännittyneisyyttä. Samalla se lisää assertiivisuutta, itseluottamusta, tunteellista stabiiliutta, kognitiota, positiivista ruumiinkuvaa ja itsekontrollia. Se myös kasvattaa aivojemme hippokampusta parantaen muistiamme.

Usein ajattelemme, että treenin pitää kestää vähintään tunnin ja hien täytyy lentää. Hyvää tekee sekin, mutta jos tuon ajatuksen takia emme liiku ollenkaan, niin vähäinenkin liikunta on parempi kuin ei liikuntaa lainkaan. Jopa seitsemän minuutin aktiivisuuden on havaittu kohentavan keskittymistä ja mielialaa jopa 24:ksi tunniksi.

Ravinto

Kasvispainotteisesta ruokavaliosta on puhuttu paljon ja nykyinen suositus on jopa 8 annosta kasviksia päivässä. Annos on noin nyrkkisi koko. Tuntuu paljolta? Ei onnistu millään?

Palataan koulun kotitaloustunnille ja otetaan käyttöön tuttu lautasmalli: 50% kasviksia, 25% hyviä hiilihydraatteja, 20% proteiinia ja 5% hyviä rasvoja. Jos puolikkaalle lautaselle mahtuu kaksi nyrkillistä ja syömme lounaan ja päivällisen, on koossa jo neljä annosta. Aamiaiselle tulisi lisätä vielä 1,5 annosta ja ottaa päivään mukaan pari kasvispainotteista välipalaa. Tavoite täytetty!

Miks kasviksia tulee syödä niin paljon?

Selkeiden terveyshyötyjen lisäksi on tutkittu, että noin seitsemän annosta kasviksia päivässä syötyään tutkitun ryhmän huomattiin olevan onnellisempia, sitoutuneempia ja luovempia kuin aiemmin. Syitä tähän oli ainakin kaksi. Vihannekset ja hedelmät sisältävät ravintoaineita, jotka edistävät dopamiinin tuotantoa. Dopamiini on neurovälittäjäaine, jolla on avainrooli uteliaisuuden, motivaation ja sitoutumisen kokemuksissa. Lisäksi vihanneksissa ja hedelmissä on antioksidantteja, jotka laskevat tulehduksia, parantavat muistia ja nostavat mielialaa.

Niin ja vielä: Jo 2% nestehukka vaikuttaa huomiokykyymme, muistiimme ja psykomotorisiin kykyihimme. Mistä tietää, että on nestehukkaa? Siitä kertoo jano.

Mikä olisi siis neuvo luovassa työssä olevalle?

Liiku, syö terveellisesti ja muista levätä.