Skenaariot tulevaisuussuunnitelmien tukipilarina

Globaali pandemia? Energiakriisi? Sota Euroopassa? Kuka olisi uskonut vielä vuonna 2019, että kaikki kolme ovat pian todellisuutta?

Maailma voi muuttua paljon jo muutamassa vuodessa. Viimeaikaiset makrotaloudelliset myllerrykset, kansanterveydelliset keikaukset ja geopoliittiset kriisit herättävät helposti tunteen, että elämme arvaamattomia aikoja, jolloin äkilliset käänteet voivat kääntää kaiken päälaelleen lyhyen ajan sisällä. Todellisuudessa asian laita ei ole kuitenkaan monesti näin yksiselitteinen. Kyse on useimmiten pitkäaikaisten kehityskulkujen viimeisimmästä vaiheesta, jota on saattanut olla vaikea ennakoida, koska kenties muutokseen ei ole haluttu uskoa tai se on vaikuttanut liian epätodennäköiseltä.

Viime vuosina koetut mullistukset ovat esimerkkejä asioista, joita oli voitu ennakoida, mutta joiden ajatteleminen oli saattanut tuntua turhalta, epäkäytännölliseltä tai jopa pelottavalta. Tulevaisuuden muutosten ennakointi saattaa vaikuttaa umpimähkäiseltä ennustamiselta, jossa vastauksia tulevaisuuteen haetaan joko menneisyydestä tai häilyvistä enteistä, mutta tosiasiassa ennakointityön tueksi on olemassa monia analyyttisia apuvälineitä, jotka eivät nojaa pelkkään historialliseen dataan tai mututuntumaan.

Keskeistä ennakoinnissa on kyky ja rohkeus esittää relevantteja kysymyksiä tulevaisuutta koskien. Kuinka todennäköistä on työn ja elämän siirtyminen metaversumin sisälle seuraavien vuosien aikana? Mikä on liberaalin demokratian tulevaisuus? Ovatko avaruussodat pian todellisuutta? Entäpä tekoälyn rooli huomisen maailmassa?

Tulevaisuuden tulkintaan erikoistuneella Futures Platformilla on työkalupakissaan useita ennakointimenetelmiä, jotka kartoittavat esimerkiksi edellä mainittujen ilmiöiden kehitystä muun muassa skenaarioiden muodossa. Skenaariotyöskentely onkin yksi strategisen ennakoinnin tehokkaimmista keinoista ja pureutuu juuri potentiaalisten tulevaisuustilojen haasteeseen.

Skenaarioiden perusperiaatteet

Skenaariot ovat kerätyn tulevaisuustiedon pohjalta koostettuja kuvauksia mahdollisista kehityksen suunnista. Skenaarioiden tehtävä ei ole ennustaa tulevaisuutta tarkasti, vaan kartoittaa potentiaalisia kehityskulkuja niiden tiedostamiseksi. Kun tietty skenaario on tiedossa, siihen voidaan varautua, vaikkei se olisikaan kaikkein todennäköisin. Koska muuttujia on lukemattomasti, villeinkään skenaario ei usein ole mahdoton.

Skenaariotyöskentelyssä korostuu eräs tulevaisuudentutkimuksen peruspilareista eli tapa puhua tulevaisuuden sijaan tulevaisuuksista. Monikon käyttö alleviivaa sitä perusajatusta, että koska tulevaisuus on aina liikkeessä eikä sitä ole vielä määritelty, on luonnollisesti olemassa monta eri kehityspolkua tästä päivästä eteenpäin. Kauaskatseinen suunnittelu on oma haasteensa. Usein strategiat rajoittuvat lähitulevaisuuteen, kun olisi parempi arvioida muutoksia esimerkiksi viiden tai jopa 20 vuoden aikajänteellä.

Laadukkaiden ja valaisevien skenaarioiden tuottamiseksi on olemassa erilaisia menetelmiä. Paljon käytetty nelikenttämatriisi on hyvä työkalu, joilla saadaan tuotettua neljä erilaista skenaariota, jotka ottavat huomioon potentiaalisen kehityksen ääripäät. Tässä menetelmässä paikallistetaan ensiksi keskeisimmät muutosajurit ja valitaan niistä kaksi oman organisaation kannalta suurimman vaikutuksen omaavinta. Valitut ajurit asetetaan akselistoksi, joka muodostaa nelikentän. Akseleiden ääripäät kuvaavat ajurin voimakasta tai heikkoa kehitystä.

Toinen tehokas skenaariomenetelmä on tulevaisuustaulukko, jossa valittujen ajurien erilaisista tulevaisuuden kehityskuluista muodostetaan matriisi. Matriisissa pyritään paikallistamaan erilaisia ”polkuja”, joissa yhdistellään eri ajurien eri tiloja loogisiksi ja toisensa poissulkeviksi skenaarioiksi. Kukin polku muodostaa yhden skenaarion.

Esimerkki skenaarioiden luomisprosessista

Ensimmäinen askel skenaarioiden suunnittelussa on tavallisesti jonkinlainen aiheen rajaus, jossa nostetaan esille ne kysymykset, muutosvoimat, ”mitä jos” -pohdinnat ja aihealueet, joihin prosessissa keskitytään ja etsitään vastauksia. Kuten koko prosessin aikana, dialogi on oivallinen väline myös alkuvaiheessa suunnittelutyön ohjaamiseksi oikeille raiteille. Toinen oleellinen osa aloitusvaihetta on niin sanottu Horizon Scanning, jossa etsitään merkkejä trendeistä, villeistä korteista ja potentiaalisista muutossignaaleista, jotka ovat aiheen tai toimijan kannalta keskeisiä. Tukea tähänkin vaiheeseen löytyy helposti vaikkapa Futures Platformin jatkuvasti päivitetystä tietokannasta, jonne futuristit ovat keränneet yli 900 muutosilmiötä.

Kun riittävä määrä trendejä ja ilmiöitä on koottu kasaan, seuraavaksi on vuorossa näiden priorisointi, joka tapahtuu tehokkaasti esimerkiksi äänestämällä. Äänestyskriteereinä voidaan käyttää mm. potentiaalista vaikutusta, epävarmuutta, uhkaavuutta ja ajoitusta. Tulokset kertovat mitkä ilmiöt ovat tutkimuskysymyksen kannalta merkityksellisimpiä, ja mihin kannattaa skenaarioiden laatimisessa keskittyä.

Olennaisimmat ajurit tai epävarmuudet viitoittavat relevanttien skenaarioiden luomista esimerkiksi nelikenttämenetelmällä. 2x2 taulukossa skenaariot poikkeavat toisistaan ajurien kehityssuunnan mukaisesti. Jokaiselle skenaariolle keksitään nimi ja laaditaan oma narratiivi, sekä aikajana, joka kuvailee matkan vaiheet tiettyyn tulevaisuuteen. On tärkeää, että tämä kuvailtu kehitys on mahdollisimman looginen, uskottava ja merkityksellinen, sillä sitä laadukkaampi myös tuotettu skenaario tulee olemaan. Useampia skenaarioita rakentaessa niiden on myös syytä erota toisistaan jollain ratkaisevalla tavalla, vaikka yhtäläisyyksiäkin olisi.

Kun skenaariot ovat valmiita, niitä voidaan tarkastella kollektiivisesti ja arvioida, mikä on kyseinen organisaation kannalta kaikkein merkityksellisin taikka minkä toteutuminen vaikuttaa todennäköisimmältä. Skenaarioiden käyttötarkoitukset ja niiden hyödyt vaihtelevat toimijan mukaan: toiset peilaavat omaa nykystrategiaansa eri tulevaisuudentiloihin ja katsovat miten maailman kehitys voi vaikuttaa sen onnistumiseen. Toiset mieltävät hyödylliseksi skenaarioiden tarkastelun ulkopuolisen katseella. Miten kuluttajakäyttäytyminen tulee muuttumaan tietyn muutoksen myötä ja miten kilpailijat aikovat siihen reagoida? Yleisesti ottaen skenaariopohja toimii tulevaisuudensuunnitelmien tukipilarina, jonka varaan strategiaa voidaan rakentaa.

Paremmin kartoitettu tulevaisuus

Monimutkaisessa, verkostoituneessa ja arvaamattomassa maailmassa muutosten ennakoinnin merkitystä on vaikea painottaa liikaa. Parhaimmillaan skenaariotyöskentelyn on tarkoitus olla jatkuva, vakiinnutettu osa organisaation arkipäiväistä ennakointitoimintaa. Vaikka mikään skenaario ei toteutuisi aivan sellaisenaan, skenaariotyöskentely auttaa hahmottamaan mahdollisia kehityssuuntia sekä paikallistamaan aukkoja omassa tilannekuvassa. Se sekä systematisoi olemassa olevaa tietoa että luo uutta ymmärrystä koskien nykyhetkeä ja tulevaisuutta.

Skenaarioiden tuottaminen voimaannuttaakin yritykset ja organisaatiot ajattelemaan tulevaisuutta johdonmukaisesti ja järjestelmällisesti, jolloin on myös helpompi muodostaa kestäviä strategioita, joissa tulevat muutokset otetaan huomioon. Strategioiden elinvoimaisuutta eri skenaarioissa voi tarkastella esimerkiksi Wind Tunneling -kehikkoa hyödyntämällä.

Lähihistoriaa tarkastelemalla saattaa tulla tunne, että maailma ajautuu tällä hetkellä yhdestä kriisistä toiseen. Tämänkaltainen vallitseva tunne voi myös värittää tulevaisuudennäkymiä, jolloin koetaan, että lähiaikoina kehitys jatkuu samanlaisena. Myönteistä tulevaisuutta onkin mahdotonta tavoitella ensin visioimatta sitä. Lisäksi varautumisen kautta on mahdollista kääntää negatiiviset mullistuksetkin eduksi, sillä suuret muutokset luovat tilaa innovaatiolle ja avaavat ovia uusiin mahdollisuuksiin. Erilaisten tulevaisuuksien tiedostaminen on ensimmäinen askel matkalla niitä kohti.