Teknologian käyttö liiketoiminnassa vuonna 2020

Aiemmin tänä vuonna teknologiayhdistys CompTia julkaisi vuosittaisen top 10 listan tämän vuoden nousevista teknologioista, joilla tulee olemaan suurin vaikutus vuoteen 2020. Viime vuoteen verrattuna eroa ei ole paljon.

Tämän vuoden listalla NLP (Natural Language Processing) sekä kvanttitietokoneet paikkasivat 3D-printtauksen sekä dronet. Kärkikolmikko pysyi samana, tosin järjestystä vaihtaen.

Top 10 nousevaa teknologia-aluetta

  1. TekoälyTekoäly eli Artificial Intelligence (AI) on ollut kuuma puheenaihe jo vuosia. Sillä tarkoitetaan algoritmeja, jotka jäljittelevät parhaassa tapauksessa ihmismäistä ajattelua. Tekoäly on listan kärkipaikalla syystä.
  2. 5G 5G eli viidennen sukupolven datayhteys on vaikuttava saavutus mobiiliteknologiassa. Se tarjoaa jopa kymmenkertaista nopeutta edeltäjäänsä verrattuna.
  3. Esineiden internet (IoT) Esineiden internetillä eli Internet of Things (IoT) tarkoitetaan laitteita ja järjestelmiä, jotka ovat kytkettynä internet-yhteyteen. Arkikäytössä nämä ovat esimerkiksi älykodinkoneita.
  4. Serverless-palvelut Serverless-palvelulla voidaan tarkoittaa melkein kaikkia pilvipalveluita, jotka eivät sijaitse jatkuvasti tietyllä fyysisellä tai virtuaalisella palvelimella.
  5. Biometrinen tunnistaminen Biometriset tunnisteet ovat yksilöllisiä biologisia ominaisuuksia, joista voi tunnistaa henkilön. Teknologiaa hyödyntämällä voi automatisoida ihmisten tunnistamisen. Yleisin tunnistautumistapa on sormenjälkitunnistus tai kasvojentunnistus.
  6. VR / AR VR:llä (Virtual Reality) eli virtuaalitodellisuudella tarkoitetaan eri laitteiden avulla simuloitua maailmaa. AR (Augmented Reality) eli lisätty todellisuus puolestaan koskee todellisen ympäristön täydentämistä eri elementeillä.
  7. Blockchain Blockchain eli lohkoketju tarjoaa luottamuksellisen hajautetun tapahtumaketjun ilman kolmatta osapuolta.
  8. Robotiikka Robotiikalla voidaan tarkoittaa niin laitteita kuin ohjelmistojakin. Yksinkertaisimmillaan roboteilla tarkoitetaan eri koneita, jotka korvaavat ihmistyövoiman.
  9. NLP Natural Language Processing (NLP) eli luonnollisen kielen käsittely on yksi tekoälyn haaroista. Se mahdollistaa tietokoneille kielen ymmärtämisen ja sen analysoinnin.
  10. Kvanttitietokone Kvanttitietokoneella eli quantum computing:illa tarkoitetaan kvanttitilojen superpositioita hyödyntävää teknologiaa. Kvanttimekaniikka mahdollistaa nopeamman laskennan hyödyntämällä kubittejä, jotka voivat sisältää yhtälöissään ykkösen, nollan tai jopa molemmat.

Mitä tällä tiedolla pitäisi tehdä?

Me Catapultilla olemme jo jonkin aikaa tehneet tutkimuksia eri alojen toimijoille ja huomanneet selvän trendin näillä teknologian aloilla. Oli asiakkaanamme sitten rakennusfirma, tai teknologiajätti, tulokset ovat samansuuntaisia. Näihin eri teknologian aloihin on ollut huomattavaa kiinnostuksen kasvua vuosi vuodelta.

Viimeistään nyt kannattaakin harkita teknologian hyödyntämistä omissa toimissaan ja tehostaa työtään. Listalla on tosin teknologiaa, jotka eivät ole yhtä helposti saatavilla kuin toiset tai ne eivät ole vielä siinä kehityksen vaiheessa, että niistä saatavat hyödyt olisivat niiden hinnan arvoisia. Siitä huolimatta, ongelmiisi löytyy jo varmasti kustannustehokkaita teknologioita, joilla voit viedä tekemisesi laadultaan ja tehokkuudeltaan uudelle tasolle.

Käyttöesimerkkejä mainituista teknologioista

Teknologian soveltaminen liiketoiminnassa

Tekoäly on siitä mielenkiintoinen, että sitä pystyy soveltamaan melkein mihin vain tarkoitukseen. Se on myös jo niin pitkällä kehitysvaiheessa, että siihen käsiksi pääseminen ei ole mahdotonta. Tekoälyn avulla esimerkiksi nettisivujesi chatbot hoitaa puolestasi alkumetrien kommunikoinnit asiakkaan kanssa, tai nopeuttaa työtehtäviä algoritmeja käyttäen. Tekoäly tehostaa myös mainontaa. Kun luot kampanjan Googlella Ads:ia käyttäen, ohjelma tunnistaa puolestasi mahdolliset asiakkaasi ja näyttää mainoksesi heille. Siinä on silti iso ero, käyttääkö yksinkertaista vai kehittynyttä tekoälyä. yksinkertainen tekoäly tekee niin kuin se on ohjelmoitu, kun taas kehittynyt tekoäly käyttäytyy melkein kuin aivot, jotka oppivat itse “ajattelemaan” ajan myötä.

5G tuo mahdollisuuden käsitellä dataa ennennäkemättömällä nopeudella. Suomeen on avattu jo kymmeniä 5G-verkkoja, mutta tulee kestämään vielä vuosia ennen kuin koko maa on tällä katettu. Silti, 5G on jo käytössä suurimmissa kaupungeissa. Kuten mainittu aikaisemmin, 5G parantaa verkon nopeutta kymmenkertaisesti, jolloin latausnopeus tulee olemaan noin yksi gigabitti sekunnissa. Tämä mahdollistaa äärimmäisen nopeuden tietovirran liikkumiselle alhaisemmalla energiankulutuksella. Tätä verkkoa käyttämällä säästät siis ajassa, hermoissa ja energiankulutuksessa.

IoT, eli esineiden internet on jo joillain käytössä arkielämässä esimerkiksi älykellojen ja robotti-imureiden muodossa. Monet käytössä olevat IoT-laitteet ovat erilaisia mittareita, joilla pystyy keräämään dataa ja täten ymmärtämään kohteen käyttöä. Yritysmaailmassa IoT-laitteiden käyttö mullistaa datan keruuta ja sen ymmärtämistä erilaisissa olosuhteissa. Nämä datan tuomat oivallukset mahdollistavat tehokkaamman työskentelyn ja parempien päätösten tekemisen.

Serverless-palvelut ovat käytännössä koodeja ja funktioita. Serverless-termi saattaa hämätä luulemaan, että käytössä ei ole lainkaan palvelimia. Tosiasiassa serverless-arkkitehtuuria hyödyntävät tietojärjestelmät koostuvat FaaS-funktioista (Function as a Service). Nämä funktiot “saavat valita” mitä palvelimia käyttävät, jolloin maksat vain siitä mitä käytät. Tavallisesti, kiinteästä palvelintilasta joutuu maksamaan kiinteän hinnan. Funktioista maksat kumminkin vain sen perusteella, kuinka monta kertaa ja kuinka pitkään funktiota on ajettu. Jos yritykselläsi on esimerkiksi sivuillansa asiointilomake, funktioajo voi tapahtua millisekunneissa, vastaanottaen ja tallentaen lomakkeen ja lähettäen asiakkaalle ilmoituksen lomakkeen vastaanottamisesta. Tällöin maksaisit vain silloin kun funktio ajetaan. Palvelut saattavat silti koitua kalliiksi, jos niitä käytetään epäoptimaalisesti.

Biometriset tunnistautumiset mahdollistavat esimerkiksi turvallisuuden automatisoinnin. Eri laitteissamme on jo pitkään olleet biometriset tunnistautumisen tavat sisäänpääsyn mahdollistamiseksi. Nettimaksamisen voi vahvistaa näyttämällä kännykälleen naamansa ja tietokoneen lukituksen voi avata sormenpäällään. Tämä sama toteutuu yritysten tasolla, mutta isommalla skaalalla. Kulunvalvontaa voitaisiin osittain automatisoida asentamalla sisäänkäynnille sormenjälki- tai iiristunnistusta käyttävä laite. Tätä teknologiaa pystyisi myös hyödyntämään kuluttajan ymmärtämiseen. Biometristä teknologiaa käyttäen yritys voi tunnistaa ja tutkia asiakkaansa käyt- täytymistään. Näin voit tarjota asiakkaillesi yksilöidyn kokemuksen. Tällä on kuitenkin vaikutus yksilön fyysiseen koskemattomuuteen, jos tunnistuksen kohde ei ole tietoinen tunnistamisesta.

VR/AR eli virtuaalinen ja lisätty todellisuus luokitellaan yleensä samaan lokeroon. VR:ää käyttäen voidaan astua virtuaaliseen todellisuuteen, jossa simuloitua maailmaa voidaan kokea eri aistein. Tämä mahdollistaa erilaisten kokemuksien luomisen, sekä asioiden selvemmän hahmottamisen. Arkkitehtitoimisto voi esimerkiksi käyttää tätä teknologiaa suunnitelmiensa ja näkemyksiensä hahmottamiseen. AR tarjoaa melkeinpä scifimäisen kokemuksen todellisuuteen lisätyillä digitaalisilla elementeillä. AR:ää käyttäen pystyisi esimerkiksi tarkistamaan inventaariotilanteen osoittamalla kännykkänsä kameraa varaston hyllyjä kohti. Vaatekaupan pukuhuoneeseen pystyisi myös asentamaan AR-teknologiaa käyttävän peilin, joka antaa käyttäjänsä “kokeilla” vaatteita digitaalisesti.

Blockchain, eli suomeksi lohkoketju on jo vuosikymmenen takaa tuttu käsite monille. Sanaan blockchain mielletään usein Bitcoin ja tätä kautta epävarmuus. 2020 tulee kumminkin olemaan vuosikymmenen alku, jolla lohkoketju tullaan näkemään tosikäytössä prototyyppisen testailun sijaan. Etenkin rahoitusalalla lohkoketjun käyttö tulee lisääntymään. Lohkoketju voisi tarjota lääketeollisuudelle oivan ratkaisun. Se voisi mahdollistaa lääkeaineiden turvallisen ja seuratun matkan laboratoriosta kuluttajalle. Täten reseptit, sekä valmisteiden oikeellisuus voidaan tarkistaa digitaalisen tapahtumaketjun kautta. Tätä logistista seuraamista voisi toteuttaa myös eri aloilla.

Robotiikkaa on jo vuosikymmenet nähty teollisessa käytössä. 20-luvulla sen käyttöä tullaan kuitenkin näkemään entistä enemmän palveluntarjonnassa. Tätä kutsutaan palvelurobotiikaksi ja sillä tarkoitetaan ei-teollista robotiikkaa. Palvelurobotit ovat esimerkiksi etäoperoituja kirurgirobotteja tai jakelurobotteja. Niiden avulla vältetään ihmisvirheet haastavissa tai aikaa vievissä toimenpiteissä. Robotiikan alle lukeutuu myös periaatteessa tekoäly. Nämä tekoälyä hyödyntävät robotit ovat ohjelmistoja, jotka tekevät niin kuin ne on ohjelmoitu. Robotiikkaa voi hyödyntää tilanteissa, jotka vievät paljon aikaa ihmisen tekemänä tai ovat olosuhteidensa takia haastavia.

NLP on monihaarainen käsite, sillä sillä voidaan tarkoittaa muutamia eri luonnollisen kielen teknologioita. NLP mahdollistaa esimerkiksi puheen ymmärtämisen tai tekstin automaattisen tuottamisen. Yrityksille, NLP voi tarkoittaa suuremman datamäärän käsittelyä ja ymmärtämistä nopeammin kuin ennen. NLP pystyy ymmärtämään puhutun tekstin kontekstin ja hyödyntämään tätä datan käsittelyssä. Jos esimerkiksi haluat ymmärtää työtapaturmien syitä paremmin, NLP:tä käyttämällä pystyt tietokannastasi käsittelemään suuria määriä dataa ja tämän avulla löytämään mahdollisen korrelaation.

Kvanttitietokone tai quantum computing käyttää samaa kvanttiteoriaa kuin laserit ja transistorit. Se miten sitä yritetään hyödyntää kvanttitietokoneissa, eroaa silti hieman. Hiljattain on tajuttu sen yksilöllinen piirre, joka mahdollistaisi merkittävän edistyksen teknologiassa. Kvanttihiukkasia, kuten fotoneita tai elektroneja ei pysty yksilötasolla mitenkään jäljittämään tai niiden ominaisuuksia tietämään. Kun tavallisesti bitit ovat joko nollia tai ykkösiä, kubitit voivat lukeutua yhtaikaa molempiin. Tämä arvaamattomuus mahdollistaa nopeamman keinon käsitellä dataa.

Kvanttitietokoneet tulevat olemaan suuri edistys teknologiassa, kun ne ovat valmiita käyttöönotettavaksi. Tämä mahdollistaisi esimerkiksi ennennäkemättömän tavan suojata tietoja. Kvanttisuojaa ei pystyisi murtamaan nykytietokoneilla, saatikka kvanttitietokoneilla. Sen murtaminen vaatisi fysiikan lakien rikkomista. Vaikka kvanttitietokoneet eivät ole vielä arkikäytössämme, on hyvä alkaa valmistautumaan niitä varten, sillä ne tulevat olemaan tulevaisuuden tietokoneita.