Digitaalinen kiinteistöliiketoiminta

Kiinteistöliiketoiminta digitalisoituu ja automatisoituu ja sen myötä tehostuu, joustavoituu ja tulee kustannustehokkaammaksi. Tila muuttuu vaiheittain palveluksi, mikä nostaa asiakkaiden käyttäjäkokemukset (UX) entistä tärkeämpään rooliin. Kehityksen myötä rakennus- ja kiinteistöala sekä kaupungit kohtaavat valtavasti yhä uusia mahdollisuuksia ja haasteita, joihin on reagoitava nopeasti.

Taustaa

Kiinteistöliiketoiminnan ja kiinteistöjen digitalisoitumisen ansiosta tähän asti siiloissa ollut tieto saadaan käyttöön, kun niissä hyödynnetyt järjestelmät saadaan keskustelemaan. Esimerkiksi ylläpidossa erikoisasiantuntija voi opastaa etänä paikalla olevaa henkilöä suorittamaan tarkistuksen, korjauksen tai muun toimenpiteen. Samalla ajasta ja paikasta riippumaton työ ja asiointi lisääntyvät, mikä näkyy esimerkiksi käyttöasteen tehostumisena sekä ylibuukkauksina, joilla on suora vaikutus tarvittavaan fyysisen tilan määrään ja laatuun.

Tulevaisuuden vuorovaikutteisissa kiinteistöissä ja älykkäissä ja rakennetuissa ympäristöissä yhdistyvät todennäköisesti sekä laitteet (IoT), ihmiset, asiat, prosessit, langaton sähkönsiirto että itse tallennettu ja netin kautta välittyvä tieto. Kun digitalisaatioon, AR/VR:n, IoT:n ja tehostumiseen yhdistyy toinen kiihtyvä trendi eli vajaakäyttöä ehkäisevä jakamistalous, lähtee kiinteistöliiketoiminta kehittymään yhä nopeammin kohti uutta omistamisen ja vuokraamisen välimuotoa, jolle alustatalouden ratkaisut, kuten esimerkiksi Liquidspace, tarjoavat hyvin joustavia ratkaisuja. Muutoksen myötä syntyy uusia muunneltavia palvelupohjaisia tilankäytön malleja, joissa määritellään uudelleen, kuka maksaa, mistä maksaa ja kuka rahoittaa.

Kaupunkien lisäksi myös yksittäiset talot ovat todennäköisesti tulevaisuudessa muuttumassa energiataloudellisesti ja jätehuolloltaan autonomisiksi, mikä tarkoittaa sitä, että kiinteistö tuottaa itse käyttämänsä energian, tallentaa tarvittavan säätöenergian suurjänniteakkuihin ja myy ylijäämäenergian kaupungin verkkoon. Tällaisten autonomisten talojen tulevat energiaratkaisut liittyvät todennäköisimmin aurinko-, tuuli- ja biovoimaan sekä varaaviin akkuihin, mutta yhtä hyvin tuleva säätöenergiamalli voi perustua vetypolttokennoihin ja vetymetalliin eli vetytalouden mahdollisuuksiin. Lisäksi on mahdollista, että kiinteistöissä aletaan hyödyntää isossa mittakaavassa lämpösähkö- ja pietsogeneraattoreiden avulla myös paine-, jännite- ja lämpötilaeroista syntyvää hukkaenergiaa.

Vaikutuksia

Kaikki rakentamiseen ja asumiseen liittyvät toimialat ovat jatkuvassa muutoksessa, mutta erityisen nopeaa muutos on kiinteistöliiketoiminnan alueella. Digitalisoituminen ja automatisoituminen tuovat alalle tehokkaampia palveluja ja kustannussäästöjä, mutta samalla kasvattavat asiakkaiden kiinteistöihin ja asumiseen liittyvät odotuksia. Yksi esimerkki rakennus- ja kiinteistöalaa sekä kaupunkeja kohtaavista muutoshaasteista on sitoutumisaikojen yleinen lyheneminen niin työsuhteissa kuin tila- ja palvelusopimuksissakin. Kiinteistöpalveluiden osalta tilojen muuttuminen palveluiksi tarkoittaa, että tiloissa vierailevien asiakkaiden käyttäjäkokemukseen (UX) on panostettava entistä enemmän.

Lisää tietoa

• Philippe Moseley, “Smart Buildings and Buildings Data”. H2020 Energy info days, European Commission. https://ec.europa.eu/inea/sites/inea/files/june27-presentation_5.pdf
• "Digital Real Estate with SAP". SAP Industries. https://youtu.be/rNqTqcJ76IU
• Mikko Östring et. al “Five Drivers of Change in the Real Estate Business - Why Is It Changing and What Can We Expect?”. Futures Platform. https://www.futuresplatform.com/blog/five-drivers-change-real-estate-business
• Mark Gilbreath, “Peak Office and the Age of Un-building”. TEDxSunValley. https://youtu.be/mpfRGpJe8Ss