<img height="1" width="1" style="display:none" src="https://www.facebook.com/tr?id=1332712247141968&amp;ev=PageView&amp;noscript=1">

Ihmiset, tulokset vai molemmat?

Olin toukokuussa 2022 pitämässä puheenvuoroa Edelläkävijöiden aamussa otsikolla Tulevaisuuden strategia on inhimillinen. Tilaisuuden loppupuolella eräs osallistujista pyysi kommenttivuoroa ja sanoi puheenvuoron pohjalta oivaltaneensa, etteivät ihmiset ja tulokset ole janan kaksi ääripäätä, kuten yleisesti tunnumme ajattelevan. Niinpä – tämä oivallus olisi tervetullut laajemmin, sillä nimenomaan inhimillisyys takaa paremmat tulokset.

Tänä päivänä työntekijöiden sitoutuminen on pohjalukemissa, Yhdysvaltoja ravistelee suuri irtisanoutumisaalto eikä irtisanoutumiset ole vieraita Suomessakaan. Samaan aikaan mielenterveysongelmista povataan seuraavaa pandemiaa, ja yhä useampi uupuu korporaatioelämän Teams-maratoneissa. Joku totesi oivallisesti, että töissä on nykyisin niin kiire, ettei työpaikallekaan enää ehdi.

Usean irtisanoutumisen takana on huono ja epäinhimillinen johtaminen, kuten vaikka Lähtijät-podcastin tarinat paljastavat. Ihmiset eivät yksinkertaisesti enää tyydy huonoon johtamiseen tai epäinhimilliseen työkulttuuriin. Tai olemaan strategian pelinappuloita tai numeroita exceleissä. Silti ei vieläkään ole harvinaista, että johtoryhmä pohtii, miksei se saa koneistostaan enempää irti, vaikka sillä on omasta mielestään erinomaiset resurssit. Unohdetaan etteivät yritykset tai strategiat tee mitään, vaan mielellään ja sydämellään sitoutuneet ihmiset.

Johtamisen uudelleenmäärittely

Kun kirjoitin Inhimillinen strategia -kirjan, ajattelin sen olevan ennen kaikkea strategiakirja, mutta usea lukija on ottanut sen omakseen johtamiskirjana. Ja toisaalta, voiko strategiaa erottaa johtamisesta? Itse uskon, ettei strategiaa ja ihmisiä johdeta erikseen vaan yhdessä. Ja että näkemyksellinen strategia ja inhimillinen johtaminen ovat yhdistettävissä.

Siirtyminen perinteisestä strategiasta ja kilpailun paradigmasta inhimilliseen strategiaan ja vastuullisen arvonluonnin paradigmaan vaatii kuitenkin johtamisen uudelleenmäärittelyä. Kilpailun paradigmassa vallitseva ja yrityshierarkiaan perustuva autoritäärinen asemavalta saa väistyä vaikutusvallan tieltä. ”Käskytä ja kontrolloi” -johtamistyylin korvaa ”valmenna ja voimaannuta”, ja strategian jalkauttamisen korvaa sen inhimillistäminen. Strategian inhimillistämisessä rakennetaan ketju organisaatiotasolta jokaiseen sen työntekijään niin, että strategia tuntuu ihan jokaisesta organisaation jäsenestä omalta ja merkitykselliseltä.

Strategia inhimillistetään johtamalla

Inhimillisen strategian aikaansaamiseksi sitä tulee johtaa kolmella tasolla: ensin strategia tulee inhimillistää organisaatiotasolla, sitten henkilökohtaistaa yksilötasolla ja lopuksi vielä sydämellistää tunnetasolla.

Strategian inhimillistäminen organisaatiotasolla on strategian katsomista ihmisten ja käytännön tekemisen kautta. Silloin strategiset valinnat määritellään yhteiseksi tarkoitukseksi, kyvykkyyksiksi, kulttuuriksi ja tavoitteiksi. Strategian henkilökohtaistamisessa yhteinen tarkoitus muuntuu henkilökohtaiseksi merkitykseksi, kyvykkyydet yksilötason osaamiseksi, kulttuuri henkilön tavaksi toimia ja tavoitteet jokapäiväisiksi teoiksi. Tällöin jokainen ymmärtää paremmin yrityksen suunnan ja oman roolinsa yhteisen päämäärän saavuttamisessa.

Strategian sydämellistäminen on tunnetason kytköksen synnyttämistä strategian ja ihmisten välillä. Se saa ihmiset innostumaan, sytyttää halun edistää yhteistä päämäärää ja luo uskoa ja luottamusta tulevaan. Se saa sydämet sykkimään ja aivosolut liikkeelle. Mitä enemmän strategia tuottaa henkilökohtaisia merkityksiä ja mitä paremmin se tavoittaa ihmisten tunteet, sitä todennäköisemmin strategia siirtyy jokapäiväiseen tekemiseen.

Tulokset syntyvät inhimillisellä johtamisella

Itse asiassa on ihme, että yrityksissä on ylipäätään saatu tuloksia aikaan, kun otetaan huomioon, että ihmiset kokevat olevansa strategian suhteen lähes täysin pimennossa. Tämä osoittaa, että kun ihmiset saadaan kytkeytymään strategiaan, meille tarjoutuu valtavasti uutta potentiaalia. Toisaalta keinot, joilla aikaisemmat tulokset on saavutettu, eivät enää toimi, sillä ihmiset eivät enää tyydy heille aikaisemmin määrättyyn rooliin, vaan haluavat tulla kohdatuiksi ihmisinä, eivät vain resursseina tai strategian pelinappuloina.

Mutta mitä inhimillisen strategian johtaminen edellyttää johtajilta? Inhimillisen johtajan erinomaisuus ei perustu siihen, että he pukeutuvat sankarijohtajan viittaan, vaan siihen, että he onnistuvat viemään strategian jokapäiväiseen tekemiseen, dialogeihin ja tunnetasolle; arkeen, kohtaamisiin ja sydämiin. Johtamisen keskiöön nousevat dialogit ja kohtaamiset, jotka viime kädessä ratkaisevat inhimillisen strategian onnistumisen ja sen, siirtyykö strategia arkeen, tunteeko jokainen työntekijä sen omakseen ja sytyttääkö se mielen lisäksi sydämet. Kun työntekijöiden vahvuudet ja unelmat kohtaavat yrityksen strategian ja liiketoiminnan tavoitteet, työn merkityksellisyys ja sitä kautta tuottavuus ja tulokset kasvavat eksponentiaalisesti.