Mitä tapahtuu, kun yritysten suhtautuminen tulevaisuuteen muuttuu?

Tulevaisuuden ennakointi on nostanut päätään vahvasti viimeisten vuosien aikana. Yritykset heräävät isosti kasvaneeseen tarpeeseen ymmärtää megatrendejä ja ilmiöitä omassa toimintaympäristössään sekä niissä liiketoiminnan arvoketjuissa, joissa he ovat aktiivisia toimijoita. Ymmärrystä lähdetään usein kartuttamaan askel kerrallaan, mutta mitä eroa on tulevaisuuteen varautumisessa, tulevaisuuden suunnittelussa sekä tulevaisuuden avartamisessa? Entä miten tämä kaikki liittyy liiketoiminnan ja palveluiden muotoiluun?

Tulevaisuuteen varautuminen

Tulevaisuuteen varautumisessa pohditaan, mikä toimintaympäristössä muuttuu ja millä aikajänteellä muutos tapahtuu. Todellisuudessa harva ilmiö kehittyy odottamattomasti, vaan niistä on ollut heikkoja signaaleja ilmassa jo pitkään, usein vuosia ennen kuin toimintaympäristö saavuttaa sellaisen kypsyystason, että voidaan puhua käännekohdasta. Olemme tulevaisuuden lukutaidossa hyvin inhimillisiä ja tavanomaisesti yliarvioimme lähivuosien mahdollisuuksia ja vastaavasti aliarvioimme muutosten vaikutuksia asiakkaidemme käyttäytymismalleihin keskipitkällä aikajänteellä.

Tulevaisuuden suunnittelu

Tulevaisuuden suunnittelussa jatkamme varautumisen jälkeen syventämällä ymmärrystä tulevaisuudesta ja sen tuomista mahdollisuuksista. Edelläkävijäyritykset eivät tyydy ennakoimaan tulevaisuutta tai pelkästään reagoimaan todennäköisinä pidettyihin ilmiöihin. Pikemminkin nämä yritykset hahmottavat esiin nousevia mahdollisuuksia, jotka auttavat ymmärtämään, mihin voimme vaikuttaa. Lisäksi tulevaisuuden suunnittelussa toimintamallin hajauttaminen yksilötasolle mahdollistaa kaikkien organisaation jäsenten ennakointikyvykkyyden tehokkaan ja samanaikaisen hyödyntämisen.

Tulevaisuuden avartaminen

Tulevaisuuden avartamisessa jatkamme tulevaisuuteen liittyvien mahdollisuuksien tunnistamista ja uusien ideoiden entistä rohkeampaa ja kokeilevampaa tuottamista. Työ voi olla proaktiivista, jolloin rakennamme yhdessä saumattoman ennakointipolun ilmiöistä tulevaisuuden kestävien palveluiden kehittämiseen. Se voi myös olla reaktiivista, jolloin tavoite on organisaation ylläpitämisessä ja uusien mahdollisuuksien löytämisessä.

Edelläkävijöille ominaista ovat dynaamiset ennakointijärjestelmät, pyrkimys ketteryyteen ja joustavuuteen sekä relevanttien oletuksien tekemiseen systemaattisesti.

Miten ilmiöt liitetään liiketoiminnan ja palveluiden muotoiluun?

Tulevaisuuteen avartamisen jälkeen tulee hyvin nopeasti pohtia, miten keskeisimmät ilmiöt vaikuttavat yrityksesi liiketoimintaan ja palveluihin. Jos esimerkiksi toteamme, että "Tuotteista asiakassuhteisiin" on yrityksellemme keskeinen ilmiö, niin miten meidän tulisi muokata palveluitamme vastaamaan tähän ilmiöön? Entä miten vahvistuva vastuullisuuden megatrendi tulee vaikuttamaan liiketoimintamalliimme keskipitkällä aikavälillä?

Kehitystyön punainen lanka pitää viedä ilmiöistä arjen palveluihin ja kohtaamispisteisiin asti. Ilmiöiden pohjalta tehtävä liiketoiminnan ja palveluiden muotoilu ei ole tavanomaista muotoilutyötä monimukaisempaa: Luo hypoteeseja, testaa niitä ja iteroi askel askeleelta. Kokonaisuudessa kuitenkin korostuu entistä vahvemmin rohkeus, kokeilevuus ja ketteryys.