Muotoilijat tuhosivat maailman – mitä seuraavaksi?

Vuoden 2021 tammikuun 6. päivän tapahtumat tullaan muistamaan pitkään. Yhdysvaltojen silloista presidenttiä Donald Trumpia tukevat mielenosoittajat tunkeutuivat kongressitaloon “Save America” -mielenosoituksen yhteydessä ja valitsijamiestulosten vahvistamiskokous jouduttiin keskeyttämään. Tapahtumien aikana viisi ihmistä kuoli ja useita loukkaantui. Tapahtuneen jälkeen Donald Trump sai pysyvän porttikiellon pikaviestialusta Twitteriin. Porttikieltoa perusteltiin sillä, että hän oli käyttänyt Twitteriä väkivallan ihannointiin ja sen lietsomiseen.

Poikkeuksellisen ja traagisen tapahtuman jälkeen sopiikin kysyä, kuinka suuri rooli Twitterillä oli kyseisessä tragediassa ja mikä on Twitterin vastuu pikaviestialustana. Onko alusta vain neutraali toimija vai tulisiko sen ennakoida ja pyrkiä estämään ääriajatusten leviämistä? Vastaavia esimerkkejä erilaisten digitaalisten alustojen roolista yhteiskunnallisissa ongelmissa on useita eikä ongelma tule näillä näkymin poistumaan - päin vastoin. Jos kysytään ”Ruined By Design: How Designers Destroyed the World, and What We Can Do to Fix It” -kirjan kirjoittajalta, Mike Monteirolta tilanteesta, hänen näkemyksensä on selkeä: Maailma toimii juuri niin kuin sen on tarkoitettu toimivan, ja muotoilijat ovat vastuussa sen tuhoamisesta.

Milloin maailma meni rikki ja mitä tapahtui?

Vaikka olisi helppo ajatella maailman rapistumisen alkaneen sosiaalisen median nousun ja suurien teknologiatoimijoiden vallan myötä, on maailmassa ollut muotoilun mukanaan tuomia haasteita aina. Joka kerta muotoiltuamme uuden palvelun, jonka tuotanto kiihdyttää hiilidioksidipäästöjä, mahdollistettuamme kuluttajia voidaan tietoisesti harhaan johtavia toimintatapoja tai vaikkapa luoneet uuden tavan saattaa ihmisiä uhkapelaamisen äärelle, olemme tiedostaen tai tiedostamatta olleet saattamassa maailmaa muotoilun keinoin kohti tuhon tietä.

Muotoilijoilla on ollut ja tulee aina olemaan rooli ihmisten käyttäytymiseen vaikuttamisessa ja vastuu toimia sen mukaisesti.

Digitaalisen talouden ja sosiaalisen median nousu on viime vuosikymmeninä kiihdyttänyt haastetta entisestään. Jalo ajatuksemme reguloimattomasta ympäristöstä, jonka kautta informaation määrä lisääntyy, kaikki saavat äänensä kuuluviin ja jossa toimiva yhteisö moderoi itseään, on osoittautunut lopulta täysin utopistiseksi. On sanomattakin selvää, että kehitysaskeleitakin on otettu, mutta jokaista kehitysaskelta kohti on mahtunut myös useita askeleita taaksepäin.

Sosiaalinen media ruokkii ääripuheita vahvemmin kuin koskaan aikaisemmin, digitaalisen median luoma illuusio täydellisestä elämästä murentaa nuorten itsetuntoa ja teknologiakentän isot pelurit tekevät pienten toimijoiden hengissä pysymisestä lähes mahdotonta. Lisäksi erilaiset digitaaliset alustat ruokkivat eriarvoisuutta tavoilla, joita emme välttämättä heti uskoisi.

Esimerkkinä tästä on viime vuosina lanseerattu termi ”AirBnB-efekti”. AirBnB-alustan suosion myötä useilla suosituilla asuinalueilla hinnat ja vuokrat ovat laittaneet paikalliset asukkaat todella ahtaalle samalla kun alueen kiinteistöjen omistajat tienaavat enemmän kuin koskaan. Vastaavia esimerkkejä on useita ja kehitys on huolestuttavaa. Yksi hälyttävimmistä seikoista on kaiken datamme keskittyminen kyseenalaisella tavalla muutamalle markkinan suurimmalle pelurille. Vain aika näyttää, miten tässä käy.

Muotoilulla on valtaa

On helppo ajatella, että vastuu näistä päätöksistä ja niiden vaikutuksista on yrityksen ylimmällä johdolla. Näin tietysti on, mutta emme missään nimessä voi ulkoistaa itseämme vastuusta. Meillä muotoilijoina on uskomaton vastuu kehitystyössä. Me olemme se ammattikunta, jonka työn ytimessä on edustaa jokaisessa päätöksessä niitä, joita yritys ja yhteiskunta ei muuten kuuntele. Me olemme se ammattikunta, joka päättää, miten rakennamme ratkaisun eri sidosryhmien vaatimusten pohjalta.

Meillä on valta muotoilla ratkaisu, joka aidosti palvelee tätä monimuotoista ja kipuilevaa maailmaa parhaalla mahdollisella tavalla.

Tietysti on tärkeää ymmärtää, että aina asiat eivät etene kuten toivoisimme ja vaikutusvaltamme on tietyissä tilanteissa rajattu. Yrityksen tärkein tehtävä on tuottaa voittoa osakkeenomistajilleen ja valitettavan usein se näkyy ylimmän johdon huonoina ja lyhytnäköisinä päätöksinä. Tämä ei kuitenkaan poista vastuutamme. Meidän tulee keskustella, kyseenalaistaa ja pyrkiä vaikuttamaan päätöksiin.

Miten maailma korjataan?

Tämän moniulotteisen kokonaisuuden korjaaminen ei ole missään nimessä helppoa. Ratkaisuissa yhdistyvät sekä mikro- että makrotason vaikuttaminen, eikä kumpikaan tässä tilanteessa ole helppoa. Viime aikoina suurta keskustelua on aiheuttanut suurten teknologiatalojen sääntely. Tämän suhteen vertailukohtaa voi hakea esimerkiksi pankki- ja finanssimaailmasta. Vaikka täyden sääntelyn puolustajia edelleen löytyy, on regulointi kiistatta tuonut pankkimaailmaan vakautta, varmuutta ja suojaa sekä yksilölle että yhteiskunnalle. Samoja tuloksia voisi odottaa myös teknologiateollisuuteen.

Toinen ratkaisu piilee yksilön omassa toiminnassa. Muotoilijoina meidän tulee ymmärtää oman roolimme vaikutusvalta ja oppia hyödyntämään sitä yhteisen hyvän puolesta puhumiseksi. Meidän tulee uskaltaa puhua, kun on sen aika ja sanoa ei, kun tilanne sitä vaatii. Monteiroa taas lainatakseni, muotoilijat ovat tuhonneet maailman, mutta ovat myös avainasemassa sen pelastamisessa.