Spekulatiivinen muotoilu konkretisoi tulevaisuuden vaihtoehtoja

Luottaisitko johtajaan, joka spekuloi?

Odotamme johtajilta vankkaa tietämystä, mutta pelkkään tietoon perustuva johtajuus menee yhä haasteellisemmaksi kompleksisessa todellisuudessa, jossa syy- ja seuraussuhteet linkittyvät globaalisti. Millainen olisi johtaja, joka avoimesti ja rohkeasti spekuloi? Viisas visionääri vai heikko empijä?

Mitä jos spekuloiva johtaja edustaisi joustavaa, reflektiivistä ja osallistavaa johtajaa? Johtajaa, joka näyttää, mikä on mahdollista – niin hyvässä kuin pahassa – hyväksyen epävarmuuden pysyväksi pelikentäksi valintojen tekemiselle. Spekuloiva johtaja pyrkisi aktiivisesti laajentamaan näköalaa spekuloimalla eri vaihtoehtoja oikean ja varman valinnan etsimisen sijaan. Tämän tehdäkseen spekuloiva johtaja antaisi ideoille lisää henkistä liikkumatilaa. Spekuloiva johtaja osallistaisi eri sidosryhmiä peilatakseen vaihtoehtoja. Spekuloiva johtaja ei jäisi loputtomasti lillumaan mahdollisuuksien avaruuteen, vaan spekuloisi ennen kuin valitsee. Spekuloiva johtaja pyrkisi toiminnallaan tiedostavaan päätöksentekoon ja proaktiiviseen ajatusjohtajuuteen.

Spekuloivan johtajan vastaus epävarmuuteen voisi kuulua: "En tiedä. Mutta selvitetään eri vaihtoehdot ja mahdollisuudet. Kootaan yhteen penaalin terävimmät kynät, luovimmat ideanikkarit, vaatimattomimmat tarkkailijat, marginaaliin ulkoistetut, kovin laskentateho ja syvimmät skeptikot vaihtoehtojen moniulotteisuuden takaamiseksi ja päätöksenteon tueksi."

Tulevaisuus tulee ensin tiedostaa, sitten kokea

Tulevaisuus luodaan hetki hetkeltä, ajatus ajatukselta ja teko teolta. Tässä ja nyt. Ilman tulevaisuuskuvien moniäänisyyttä ja vaihtoehtojen skaalaa vaarana on, että toistamme samoja virheitä tai toteutamme ainoastaan nykyisen koneiston tuottamia lopputuloksia, ja mikä pahinta: teemme sen tiedostamatta.

Taide ja viihde tarjoavat meille kyllä tiedostavia vaihtoehtoja ja tärkeää peilauspintaa, mutta niissä skenaariot viedään usein tarinankerronnallisista tai teknisistä syistä irti arkipäivästä. Se mikä tapahtuu valkokankaalla, myös jää valkokankaalle. Voimme samaistua, mutta sopivan kaukaisesti. Draaman kaari johdattaa tulevaisuutta kuvaavassa viihteessä myös lähes poikkeuksellisesti dystopioihin, kuten elokuvassa Don’t Look Up tai sarjassa Black Mirror. Dystopioiden ja läpinegatiivisten tulevaisuuskuvien voima on sama kuin klikkiotsikoiden; ne herättävät mielenkiinnon ja saavat meissä aikaan pelkoa, mutta ne harvoin johtavat toimintaan.

Psykologia tunnistaa ja tunnustaa, että toiminnan muutokseen tarvitaan tiedon sijaan usein kokemus. Älyllinen vaihtoehtojen peilaaminen ei siis aina riitä. Kokemus muuttaa ajattelua ja käytöstä tehokkaammin. Miten tulevaisuuden vaihtoehtoja sitten voisi kokea valkokankaan ulkopuolella?

Spekulatiivinen muotoilu

Spekulatiivisen muotoilun juuret pohjautuvat konseptitaiteeseen sekä yhteiskuntakritiikkiin, mutta sen hyödyntäminen ei enää rajoitu pelkästään organisaatioiden ulkopuolelta, taidekentältä tai akatemiasta tulevaan peilaukseen. Myös yritykset ja organisaatiot voivat hyödyntää muotoilua vaihtoehtojen spekuloimiseen ja tulevaisuuden vaihtoehtojen konkretisoimiseen.

Spekulatiivista muotoilua voidaan hyödyntää organisaatioissa soveltavan tutkimuksen, osallistavan reflektion ja tehokkaan kommunikaation välineenä. Sen avulla saadaan tuotua vaihtoehtoisia tulevaisuuden ilmiöitä lähemmäs arkipäivää; muotoilemalla ne fiktiivisiksi tuotteiksi, palveluiksi tai kokemuksiksi. Spekulatiivisen muotoilun (speculative design) sisarkäsitteet design fiktio (design fiction) ja kokemuksellinen tulevaisuus (experiential futures) pyrkivät lopulta kaikki samaan: kommunikoimaan abstraktia tulevaisuutta konkretian kautta ja näin ollen lisäämään ymmärrystä eri ilmiöistä.

Spekulointi käytännössä

Miltä tulevaisuuden spekulointi näyttää käytännössä? Tulevaisuutta tutkitaan monin menetelmin, ja muotoilu tuo osaltaan menetelmäkirjastoon mukaan muotoilun menetelmät, kuten prototypoinnin.

Provotyyppi on prototyyppi, jonka tarkoitus on provosoida ajattelua. Provotyypistä hyvä esimerkki on Goop:n hiljattainen kriittinen spekulaatio nimeltä The Diapér. The Diapér on 120 dollaria maksava 12 kappaleen luksusvaippapakkaus. “Tuote” kritisoi vaippojen nykyistä verokäytäntöä USA:ssa pyrkimyksenä herättää keskustelua perustarvikkeiden verotuksesta. The Diapér on tyypillinen isolle yleisölle suunnattu provokaatio ja keskustelun herättäjä.

ProvotyyppiGwyneth Paltrow:n Goop julkaisi fiktiivisen The Diapér luksusvaipan herättääkseen keskustelua perustarvikkeiden verotuksesta USA:ssa. Kuva: Goop.com

Toinen tuotemuotoilua hyödyntävä spekulaatio on Googlen hiljattain lanseeraama Little Signals, joka edustaa tutkimus- ja innovaatiopuolen spekulointia tulevaisuudesta. Konseptilla tutkitaan, miten teknologia voisi olla muotoiltu arjessa taka-alalle, niin että se kommunikoi nykyistä hienovaraisempien signaalien kautta; kuten merkkiäänen sijaan höyryn tai liikkeen avulla. Little Signals koostuu kuudesta “laitteesta”, mutta se ei ole myytävä tuotesarja, vaan esimerkki visionäärisestä kokeilusta teknologian kehityksen suhteen; optimoimmeko ominaisuuksia vai käyttäjäkokemusta?

Google Little SignalsGoogle Seed Studio yhteistyössä muotoilutoimisto Map Project Officen kanssa loi kokeilevan Little Signals tuotesarjan tutkiakseen teknologian vuorovaikutusta arjessa. Kuva: AKQA/Map Project Office

Eläytyminen tulevaisuuden käyttäjien kokemuksiin, teknologian kehitykseen, lainsäädännön tai ilmaston muutoksiin ja vaikutuksiin ei vaadi välttämättä aina edellä mainittujen kaltaisia hiottuja toteutuksia ja kampanjoita. Organisaation sisäinen tulevaisuuden harjoittelu voi tuottaa yhtä lailla uusia näkökulmia ja tärkeitä oivalluksia. Harjoittelua voidaan tehdä esimerkiksi osana työpajamenetelmiä tutkimus- ja innovaatioprosesseissa. Spekulatiivisesta muotoilusta voidaan hyötyä organisaation tutkimuksen, strategian, innovoinnin, viestinnän ja (ajatus)johtamisen välineenä.

Spekulatiivisesta muotoilusta tehokkaan työkalun tekee se, että se tuo abstraktin asian konkretian tasolle tarkasteltavaksi. Se tulkkaa tulevaisuutta ja mahdollistaa laajemman yleisön osallistamisen keskusteluun, ja täten monipuolisemman peilauspinnan ilmiöille. Muotoilu tarjoaa ilmiöille kielen, jota moni ymmärtää.

Spekuloiva johtaja, joka syleilee epävarmuutta, voisi ottaa spekuloinnin osaksi yrityksen kulttuuria. Hän osallistaisi spekuloitiin myös yllättäviä tahoja, hakisi viitekehystä oman arkipäiväisen ympäristön ulkopuolelta laajentaen näköalaa ja hyväksyen muutoksen osaksi orgaanista kehittymistä. Tulevaisuuden spekulointi ei ole vain epävarmuuden näyttämistä, vaan sen syleilyä. Tekemällä vaihtoehdot näkyviksi spekuloiva johtaja voisi tehdä parempia valintoja ja johtaa tietoisemmin.

Lue lisää: www.emiliakiialainen.com