Strategista ketteryyttä strategiamuotoilulla

Strategiatyö on olennainen osa organisaation pitkän aikavälin suunnittelua ja tavoitteiden asettamista. Se liittyy vahvasti siihen, miten organisaatio aikoo saavuttaa kilpailuedun markkinoilla ja vastata asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin. Strategiset päätökset ohjaavat organisaation resurssien kohdentamista ja auttavat määrittelemään, mitä saavutuksia organisaatio tavoittelee. Perinteiseen strategiatyöhön kuitenkin kuuluu määrättyjä haasteita.

Haasteisiin kuuluu usein jäykkyys ja hitaus sopeutua nopeasti muuttuviin markkinaolosuhteisiin. Monimutkaiset suunnitelmat voivat menettää merkityksensä nopeasti, ja organisaatiot saattavat jäädä jälkeen kilpailijoistaan. Lisäksi perinteinen strategiatyö saattaa keskittyä liikaa sisäisiin prosesseihin ja unohtaa asiakkaan tarpeet. Tämä voi johtaa siihen, että organisaatio menettää näkyvyyttä markkinoilla ja ei pysty reagoimaan tehokkaasti muuttuviin asiakastarpeisiin. Strategiatyö perustuu myös usein olettamuksiin ja hypoteeseihin, joita ei testata projektin päätteeksi.

Ketteryyttä prosessiin yhdistämällä strategiatyö ja muotoiluajattelu

Muotoiluajattelu puolestaan keskittyy käyttäjäkeskeiseen lähestymistapaan ongelmien ratkaisussa. Se korostaa empatiaa, luovuutta ja iteratiivista prototyyppien testaamista, mikä mahdollistaa paremman ymmärryksen käyttäjien tarpeista ja luo innovatiivisia ratkaisuja. Muotoiluajattelu tarjoaa työkaluja ongelmien syvälliseen ymmärtämiseen ja ratkaisujen kehittämiseen. Muotoiluajattelua käytetään usein palvelumuotoilun tai liiketoimintamuotoilun kontekstissa, mutta systeemisen luonteensa vuoksi muotoiluajattelu tarjoaa erinomaisen työkalupakin ketterään strategiatyöhön.

Muotoiluajattelun on sisäänrakennettu vahvasti ajatus ihmiskeskeisyydestä ja osallistamisesta. Strategiatyötä tehdään perinteisesti pienellä porukalla ja esitellään organisaatiolle valmiina tuotoksena. Muotoiluajattelun ihmiskeskeisyys mahdollistaa laajemman osallistamisen prosessiin sekä vahvemman otteen strategian arkeen viemiseen inhimillisesti. Mitä jos otettaisiin henkilöstö ja jopa asiakkaat aktiivisemmin mukaan strategiaprosessiin jatkossa?

Toinen osa muotoiluajattelua on ajatus ketteristä kokeiluista. Muotoiluajatteluun perustuvassa kehitystyössä työstetään ja rakennetaan konsepteja päivissä ja viikoissa kuukausien ja vuosien sijaan. Keskeisenä ajatuksena on vahva iteratiivisuus sekä erilaisten kokeilujen rakentaminen. Ketteryys strategiatyössä näyttäytyy huomattavasti lyhyempänä ja selkeämmin fasilitoituna strategiaprosessina sekä harkittuina kokeiluina. Mitä jos jokin teema strategiatyössä herättää erimielisyyttä? Rakennetaan kokeilu ja testataan.

Muotoiluajattelussa keskeistä on lisäksi aineettoman näkyväksi tekeminen, hypoteesien tunnistaminen ja prototyyppien testaaminen. Useimmiten strategiatyö päättyy strategiadokumentaatioon, jota seuraa strategian arkeen viemisen vaihe. Strategiatyö, kuten mikä tahansa muu kehitystyö, sisältää kuitenkin aina ison määrän olettamuksia, joihin koko tuotos perustuu. Olisiko strategiasta mahdollista rakentaa prototyyppi esimerkiksi Lego Serious Play -menetelmällä, jota testata tärkeimmillä sidosryhmillä ennen julkaisua?

Ketterä strategiatyö vai jatkuva strategiatyö?

Ketterän strategiatyön tekeminen perinteisellä strategiasyklillä ratkaisee tiettyjä haasteita, mutta ei välttämättä ole sekään oikotie onneen. Strategisia mahdollisuuksia ja haasteita nousee jatkuvasti ja organisaatiolla tulee olla kyky tunnistaa ja vastata niihin sekä määrittää, miten ne vaikuttavat olemassa olevaan strategiseen viitekehykseen. Jatkuvan strategiatyön periaate korostaa tarvetta strategiselle reagoinnille sekä kykyä sopeutua jatkuvasti muuttuviin olosuhteisiin. Sen sijaan, että strategiaan suhtaudutaan staattisena suunnitelmana, organisaatioiden tulisi luoda systematiikka strategisten kysymysten tunnistamiseen, ja kytkeä se organisaation johtamisjärjestelmään.