Maailman megakaupungit

Megakaupungilla tarkoitetaan yleensä metropolialuetta, jolla asuu yli 10 miljoonaa ihmistä. Tällä hetkellä maailmassa on 34 megakaupunkia, joista Tokio on suurin. Tulevien vuosikymmenten aikana urbanisaatio on voimakkainta Aasiassa ja Afrikassa, joissa suuri osa väestöstä asuu vielä toistaiseksi maaseudulla.

 

Taustaa

Urbanisaatio etenee nopeaan tahtiin ihmisten muuttaessa maaseutualueilta kaupunkiympäristöön työn, koulutuksen ja paremman toimeentulon perässä. Vuoteen 2030 mennessä maailman koko väestöstä arviolta 5 miljardia ihmistä asuu kaupungeissa.

Maailman nykyisistä megakaupungeista suurin osa sijaitsee Aasiassa. Väestöennusteiden perusteella Afrikka kuitenkin ohittaa muut mantereet kaupungistumisessa: vuonna 2100 Lagosin ennustetaan olevan maailman suurin kaupunki 88 miljoonan ihmisen asukasmäärällä. Ilman riittävää talouskasvua väestön keskittyminen Afrikan kaupunkialueille kuitenkin vain kurjistaa asukkaiden elinolosuhteita.

Vaikka suuret kaupungit edistävät kehitystä, työllisyyttä ja varallisuuden syntymistä, ne ovat myös ongelmallisia. Useiden suurten kaupunkien yhteyteen on syntynyt hökkelikyliä ja slummeja, joissa elää tällä hetkellä miljardi ihmistä, mikä osaltaan vaikuttaa eriarvoistumiseen. Samoin kaupunkipalvelujen järjestäminen valtaville ihmisjoukoille on haastavaa. Megakaupunkien uskotaan myös vaikuttavan ilmastonmuutokseen kiihdyttävästi ja hajottavan perinteisiä perherakenteita.

Vaikutuksia  

Megakaupungit tuovat uudenlaisia haasteita kaupunkisuunniteluun peruspalveluiden järjestämisen osalta. Riskinä on, että megakaupunkien kehitys ei pysy väestönkasvun mukana ja eriarvioisuus kasvaa: samalla kun jotkin kaupunkialueet slummiutuvat, syntyy toisaalle varakkaiden aidattuja asuinalueita.

Useat rannikolla sijaitsevat megakaupungit joutuvat myös ratkaisemaan ilmastonmuutokseen liittyviä ongelmia, sillä nouseva merenpinta uhkaa peittää ne ainakin osin alleen. Innovaatiot osallistavan kaupunkilaisuuden, päästöjen pienentämisen ja urbaanin vehreyden lisäämiseksi ovatkin avainasemassa megakaupunkien kehityksessä.

On myös mahdollista, että kasvanut globaalin pandemian uhka heikentää megakaupunkien vetovoimaisuutta ja saa aikaan muuttoliikkeen poispäin suurista kaupunkikeskittymistä – työpaikkojen ja taloudellisten resurssien puolesta tämä kuitenkin näyttäytyy toistaiseksi lähinnä keskiluokkaisena mahdollisuutena.

Lisää tietoa  

EK_ilmiöt-sivu_banneri