Mitattu minä

Digitalisaation ansiosta voimme mitata ja tarkastella erilaisia reaaliaikaisia terveystietoja itsestämme yhä enenevissä määrin. Kehomme ja mielemme toimintoja ja tiloja mitataan, analysoidaan ja tallennetaan sensorien, laitteiden ja sovellusten avulla. Oman terveyden tarkkailu ja mittaus on lupaava menetelmä, jonka avulla voidaan tulevaisuudessa parantaa sekä fyysistä että henkistä hyvinvointia. 

Taustaa

Päälle puettavien laitteiden ja älypuhelimien kaltaisista digitaalisista teknologioista on kehittymässä hieno menetelmä fyysisen ja henkisen kunnon objektiiviseen tarkasteluun. Itsensä kehittäminen itseseurannan ja elektronisten laitteiden avulla on kasvava trendi, joka on nopeasti laajenemassa kattamaan muutakin kuin pelkän sykkeen tai askelmäärän mittauksen. Algoritmien ja big datan analysoinnin kehittymisen myötä laitteilla voidaan havaita poikkeavuuksia terveysparametreissa seurattaessa esimerkiksi sydämen toimintaa, veren happipitoisuutta tai unirytmiä.

Samanlaista teknologiaa, kuten päälle puettavia laitteita, sovelluksia, pääpantaa ja ääniavustajaa, hyödyntämällä voidaan fyysisen terveyden mittauksen lisäksi seurata mielenterveyttä. Koska tunnetilassamme tapahtuvat muutokset vaikuttavat kehomme toimintaan, mielen ja kehon välisen yhteyden ymmärtäminen voi ajan kuluessa auttaa ehkäisemään masennusta. Esimerkiksi stressitasoa voitaisiin arvioida mittaamalla sykettä ja masennuksen varhaisia merkkejä tunnistaa seuraamalla unirytmiä ja mittaamalla ihon lämpötilaa. Laitteiden keräämät tiedot auttavat sekä lääkäreitä että potilaita tajuamaan, onko huoleen syytä. Tästä seuraa, että itsensä mittaamisella on mahdollisuus muuttaa elämää ja auttaa parantamaan sekä fyysistä että henkistä hyvinvointia.

Vaikutuksia

Jos säännöllisestä seurannasta saadut tiedot yhdistetään laboratoriokokeisiin, diagnostisia testituloksia voidaan tarkentaa. Tulevaisuudessa se auttaa lääkäreitä ymmärtämään potilaiden terveyden- tai mielentilaa paremmin. Samalla potilaat voivat toimia aiempaa ennakoivammin ja hoitaa omaa terveyttään sen sijaan että odottaisivat hoitoa passiivisesti. 

Terveytemme mittaaminen saattaa vaikuttaa suuresti myös kehittyvien tautiepidemioiden varhaiseen torjuntaan ja toteamiseen, ja tulevaisuudessa mittaaminen auttaa vähentämään terveydenhuoltokustannuksia. Toisaalta dataintensiivinen terveydenhuolto voi johtaa järjestelmän polarisoitumiseen. Tällöin ne, joista on paljon dataa, saavat parempaa hoitoa, ja ne, joilla ei ole varaa käyttää itseseurantalaitteita, jäävät kehityksestä osittain jälkeen. Digitalisaation kiihtyessä ja omaan hyvinvointiin kohdistuvan vastuun kasvaessa mitatusta minästä kehittyy joka tapauksessa pian uusi standardi, joka vakiintuu osaksi terveydenhuoltosektoria. 

Lisää tietoa


EK_ilmiöt-sivu_banneri